perjantai 1. maaliskuuta 2013

Arkistopodcasteja

Kotimainen Kansallisarkistomme on heittäytynyt innovatiiviseksi ja tehnyt ensimmäisen testipodcastinsa lukemalla ääneen (kevyesti muokattua?) tekstiä ylitarkastaja Aila Narvan teoksesta Tiedon jyväsiä, asiakirja-aineistojen käyttäjän opas ja julkaisemalla sen YouTube -videona.

Englannin The National Archive on perinteisempi ja tarjoilee podcasteina arkistossa pidettyjä esitelmiä äänitiedostoina, jotka voi tallentaa offline-kuunneltaviksi. Epäilin, että olisin mainostanut niitä täällä jo joskus, mutta hakujen perusteella en. Olen nimittäin näitä vuosien varrella useampaan otteeseen kuunnellut ja äskettäin taas, osin toistamiseen.

Ainakaan itseäni ei häirinnyt paikan päällä esitettyjen materiaalien näkymättömyys. Aivan ihanaa on kunnioittava tapa, jolla usein viitattiin sukututkimukseen. Yksi luennoitsija jopa totesi  "As a genealogist I know not to assume" - "sukututkijana tiedän, ettei pidä olettaa"!!! Monien käyttämä nimike "family historian" kuullosti yhtä aikaa asialliselta ja maanläheiseltä. Ja vaikka esitelmät käsittelivät aivan muuta kuin Suomen historiaa ja lähteitä saattoi niistä silti nauttia ja oppia ja saada ajatuksia...

When a woman is not a woman: how the Ministry of Pensions constructed gender in the 1950s antoi läksyn siitä, mitä seuraa kun viranomaiset alkavat pitämään kirjaa jostakin asiasta. Joustavuutta tulkintoihin löytyi niin kauan kuin se ei maksanut rahaa. Untold histories: black Britons during the period of the British slave trade, c. 1660-1807 konkretisoi sitä, että jälkikäteen merkitykselliseksi katsottu seikka - kuten ihon väri, ei välttämättä ole ollut henkilön elinaikana kirjaamisen arvoinen. Siis vähän niinkuin äidinkieli Suomessa. (Luennossa The strange journey of Edward Swarthye, an African in Elizabethan England: from the Spanish Caribbean to rural Gloucestershire ihonväri tuli selkeästi esille.)

Preparing the 1911 census for digitisation valaisi asiakirjojen digitointiin liittyviä haasteita. Luento Bess of Hardwick kertoi 1500-luvulla eläneen naisen elämästä ja kirjeenvaihdosta, mutta myös digitoitujen asiakirjojen rajoitteista. Kuten se, että harmittavan usein asiakirjan kuvasta ei käy ilmi sen alkuperäinen koko. Jolla saattaa olla tulkinnallista merkitystä, kuten luennon esimerkissä.

The Will Forgeries: a forgotten sensation on eksoottinen tarina, jonka tapaista tuskin löytyy Suomesta. Palautti mieleen, että lähdekritikin osio "onko tämä väärennös" ei ole täysin turha kysymys.

The Second World War and Roches expansion to the West: a Swiss pharmaceutical company in the United Kingdom kertoi siitä, että Sveitsissä sijaitsevassa yritysarkistossa oli Englannin historiasta kertovaa aineistoa. Ja joidenkin kv-yritysten arkistoissa vastaavasti Suomea koskevaa aineistoa? Onkohan esim. Elkalla näistä luetteloa?

Otsikko Morbidity and mortality on convict voyages to 19th century Australia kuullosti erinomaisen masentavalta, mutta oli mielenkiintoinen esimerkki kvantatiivisen analyysin mahdollisuuksista. Jotain vastaavaa voisi varmasti tehdä myös maanpäällisistä luvuista.

Galaxy Zoo and old weather: exploring the potential of citizen science on hyvä esitys kansalaistieteestä.

Mutta tietenkin Englannissa asiat ovat toisin kuin Suomessa. Eihän meillä ole alla näkyvän kaltaisia keskiaikaisten sopimusten säilytyslaatikkojakaan. (The National Archives, Flickr commons)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti