Saamelaisista

Saamelaisten kansallispäivä oli ja meni. Silloin julkaistiin Sukukansojen ystävät ry:n Saamelaiset Suomessa: Näkökulmia ja ääniä tämän päivän saamelaisuuteen, josta sain mielestäni hyvää tietoa saamelaisista. Alkaen neljällä kielellä kirjoitetuista alkusanoista, joista näkyi kuinka erilaisia eri saamen muodot ovat. Sampsa Holopainen aloittaakin artikkelinsa Saamelaiskielten nykytila

Toisin kuin usein luullaan, saamelaiskielet eivät ole yhden kielen murteita, vaan ”saamen kieleen” kuuluu useita yksittäisiä kieliä, joista tätä nykyä puhutaan yhdeksää (aiemmin kieliä on ollut enemmän, mutta osa niistä on kuollut sukupuuttoon).

Lisää kielitietoa on Holopaisen artikkelissa Saamelaisten historia Suomessa, sillä "kielihistorian kautta voidaan hahmottaa myös kieliyhteisön etnistä historiaa." Holopainen selostaa maallikon silmin tasapuolisesti teorioita, jotka eroavat toisistaan saamen ja suomen välisessä suhteessa. Minulle oli uutta että

Saamelainen kielialue laajeni myöhemmin nykyiseen Pohjois-Suomeen, jossa se sulautti alleen alueen vanhoja kielimuotoja. Näiden muinaiskielten puhujat siis ryhtyivät puhumaan saamea ja sulautuivat saamelaisiin. Saamelaiskielissä on runsaasti alkuperältään tuntematonta ei-suomalais-ugrilaista sanastoa, joka on todennäköisesti saatu juuri näistä nyt jo kadonneista muinaiskielistä.

Linkkivaraston antia jatkeeksi.

Gradu Tampereen yliopistosta. Jouste, Marko:  Jutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi - Enontekiöläisten Guhtur Maggan ja Gáddjá Nikodemuksen muutto Inarin Kutturaan osana pohjoissaamelaisen suurporonhoidon ekspansiota 1800-luvun jälkipuoliskolla

Wikisourcessa Kuvauksia olosta ja elannosta Lapissa

Kirjallistaiteellisessa joulualbumissa Nuori Suomi vuodelta 1900: O. S. Muistelmia rajankäynnistä Suomen ja Norjan välillä 1896-1897

Kuva saamiblog, Flickr (CC BY-NC-SA 2.0)