Tiina Käkelä-Puumala kirjoitti friedelliläisestä diletanttiudesta ja kommenteissa käsiteltiin elämäntapahistorioitsijoitakin.
Niko Lipsanen kysyi Entä jos Suomi olisikin novgorodilainen?
Ari Häyrinen löysi Museoviraston julkaisusta sanan kansalaisosallistuminen. Museovirasto avasi virtuaalimallin Kajaanin linnasta, mutta Kasper Strömman keskittyi (in English) realiteetteihin.
Soihdunkantaja löysi yhdistykselle lahjoiettuja valokuvia ja mielenkiintoista Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä.
Kaitsu kertoi Kalle Päätalon arkiston uudelleenjärjestämisestä. Jessica Parland-von Essen kertoi på svenska Gustaf Mauritz Armfelin Augusta-tyttären kirjasta.
Anneli ajatteli Tampereen tehtaita. Minsu kävi Ornamon arkistossa.
Eva Ahl-Waris raportoi på svenska 1800-luvun seminaarista, jota olisin mielelläni ollut kuuntelemassa.
Sohvi jakoi arkistojen aarteen vuodelta 1937. Kuopion luonontieteellisen museon blogissa Jukka Tuononen esitteli lähes antiikkisen tietokoneen.
Jari Sedergren kävi katsomassa elokuvan Lincoln.
Kirsi Hietanen luki Milja Kauniston keskiaikaan sijoittuvan romaanin Synnintekijä. Sen historiakuvassa Hietanen ei havainnut suurempia vikoja, mutta jäi miettimään:
Miksi nuorehko naiskirjailija kirjoittaa esikoisromaaninsa historiallisesta henkilöstä, joka on elänyt 1400-luvulla? Miksi kirjoittaa romaani miehestä käyttäen minäkerrontaa? Mistä kirjailija on ammentanut tietonsa ajan elämästä ja tavoista, lukemattomista pienistä yksityiskohdista ja isommistakin kokonaisuuksista, kuten yliopisto-opiskelusta ja uskonkappaleista sekä papiston elämästä?Kirsi Hietanen kuunteli Linnan Tuntemattoman sotilaan kuunnelmaversion. Aino-Maria Savolainen luki Ilpo Rantasen Vuonna 85 -kirjaa. Matti Pesu luki Jukka Tarkan uutuuden Karhun kainalossa. Paula luki Kaarina Sakalan romaanin Kylä järven kainalossa.
Diggaan elämäntapahistorioitsijoista kybällä!
VastaaPoista