keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Assosiaatioita Saimaan kanavasta

Viime lauantaina väitteli Sakari Auvinen Jyväskylän yliopistossa taloushistoriallisella otsikolla  Kasvavan liikenteen kannattava kanava. Saimaan kanavan rahtiliikenne autonomian aikana. Tiedotteen mukaan
Merkittävin osa sisävesiliikenteen viranomaislähteistä on vasta viime aikoina tullut tutkijoiden käyttöön. Aineistojen avulla voidaan kyseenalaistaa usein toistetut käsitykset höyrylaivaliikenteen nopeasta läpimurrosta ja ylivoimaisuudesta sekä vesiliikenteen taantumisesta rautateiden tultua mukaan kilpailevaksi liikennemuodoksi. [...] Valtion näkökulmasta tarkasteluna Saimaan kanava oli onnistunut hanke vajaakäytöstä huolimatta.
Ja tästä tuli mieleeni... jo aiemmin varastoon kokoamani kollaasi Saimaan kanavasta.

Vuonna 1864 julkaistussa  Kuvia ja Kuvaelmia Suomen maakunnista II: Savonmaa P. Hannikainen kirjoittaa "Jo monta sataa vuotta Suomalaiset ja etenki Savon asukkaat olivat hourailleet Saimaan vesistön yhdistämistä Suomenlahden kanssa." Jaha, minä luulin, että idea oli esi-isäni Tottin?

Yllä on SLS:s Flickr-tilillään tarjoama I. K. Inhan valokuvaama "suomalainen näkymä" Saimaan kanavasta Märliäsin (?) sulun luota. Samassa setissä on myös valokuva Saimaan kanavasta Lauritsalassa. Hieman myöhempiä kuvia kanavasta on ollut täällä blogissa osana sarjaa Sunnuntaiksi Suomesta kuvia.

Saimaan kanavan kaivamisen saan sijoitettua oikealle vuosisadalle, mutta en uskalla yrittää vuosikymmentä. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa hyöriessäni kiinnitin huomiota erityiseen Saimaan kanavaseurakuntaan. Sen väkilukutaulukko kertoo vuonna 1850 seurakuntaan kuuluneen 153 naimatonta miestä, 31 naitua ja 2 leskeä. Kuitenkin seurakunnassa oli samaan aikaan kastettujen luettelo ja lastenkirjakin?! Ilmeisesti positiivista etten ole joutunut mitään tästä tutkimaan. Kastetut ja haudatut ovat mukana Hiskissä, joten toivottavasti osuneet oikeiden ihmisten eteen.

Amerikkalaisessa sanomalehdessä Burlington free press kerrottiin 25.2.1853 Ericssonin ainoasta veljestä, joka oli Ruotsin oivin insinööri. Tämä oli tehnyt marmorista sulun Tukholmaan erottamaan makean veden suolaisesta ja oli nyt palkattu kanavatyöhön Suomeen.

Oikea Nils Ericsson löytyy Google-haulla 'Ericsson Slussen'. SBL kertoo, että hän tosiaankin oli "överdirektör för kanalarbetet mellan sjön Saima (Saimen) i Finland och Finska viken 24 april 1847—1854;". Ei sitten sitäkään osattu tehdä ilman ruotsalaisia.

Saimaan kanavaa oli sentään suunnittelemassa jokseenkin suomalainen paroni Carl Rosenkampff.  Hänestä maalasi vuonna 1833 A. von [unohtunut kopionti sukunimen kohdalla] taulun ja oikealla on siitä Daniel Nyblinin ottama mv-valokuva.

2 kommenttia:

  1. Hei
    Kyllä se on Mälkiän sulku, näyttää lukevan myös kuvan alanurkassa. :) Olisikohan jollain vieraalla kielellä tuo, minkä laitoit kuvan alle?

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Tuijotin ilmeisesti SLS:n tarjoamaa kuvatekstiä niin tiukasti, että itse kuva jäi vähemmälle. Liekö tuo sitten Mälkiä ruotsiksi?

    VastaaPoista