Entäs sitten? Alussa on jälleen sisällysluettelo, jossa on mukana toinenkin kiinnostuksen aiheeni eli Turun linna vankeineen. Kertooko läänintili vankien määrästä tai peräti henkilöllisyydestä? Kyllä: VANKILISTA, jee! Päällimmäisenä Porista satulamaakari. Kyllä, tässä on jopa pitäjät! Valitettavasti kylläkin vangitsemissyyn (?) kanssa niin taitteessa, ettei kaikesta saa selvää. Helpompi on lukea oikean reunan sarakkeista vankilaan tulo- ja lähtöpäivä. (Edellisessä viikon verifikaatissa oli myös vankilista.)
Vuosi 1733 yhdistyy muistissani pönkkähameveroon (jota kerättiin kyllä parina muunakin vuonna). Porin kohdalla on sisällysluettelossa oikean näköinen rivi ja sen mukainen sivu on oikeaa asiaa. Pönkkähameisiin veroineen oli varaa kahdeksallatoista naisella, jopa kappalaisen vaimolla (esi-isän 1. vaimo).
Kunink. asetus marrask. 8 p:ltä 1731, joka koski kaikellaisen ylellisyyden estämistä ja poistamista myönsi 1§:ssään naisille oikeuden kantamaan n. s. pönkkähametta, kun he vaan tästä ylellisyydestään suorittaisivat valtiolle 1 hopeataalerin veroa vuodessa ja tavallisessa henkikirjoituksessa panisivat hameensa kirjoille. Tämä asetus saapui kuitenkin Uuteenkaupunkiin niin myöhään, että 1732 vuoden henkikirjoitus jo oli pidetty. Sen vuoksi täytyi maistraatin kuuluttaa kaupungin kirkossa toukokuun 7 p. että seuraavana keskiviikkona oli pidettävä erityinen pönkkä-hameidenkirjoitus maistraatin edessä kaupungin uudessa raatihuoneessa. Kirjoitus pidettiinkin, mutta pitkäksi ei tullut sen vuotinen hame-kirja. Ainoastaan neiti ("jungfru") Juliana Charlotta Natthof astui arvokkaasti hyvin luvallisen maistraatin eteen, ilmoittaen, että hänen äitinsä rouva Sofia Juliana Natthof, aikoo ruveta tuommoista krinoliinia käyttämään ja oli suvainnut myös tyttärellensä samallaisen edun. Muita ei itseään ilmoittanutkaan. Marraskuun 28 p. pidettiin sitte taas, maaherran tätä tärkeätä hame-asiaa koskevan kirjoituksen johdosta, uusi kirjoille-pano Kutsuttuna tuli rouva Natthof, itse nyt raastupaan, mutta kuultuansa, että maksamansa hopeataalari ei oikeuttanut kantamaan pönkkähametta pitempää aikaa kun vuoden loppuun, hän ilmoitti itse puolestansa siinä tapauksessa luopuvansa koko kapineesta ja mitä tyttäreen tulee, niin hän muuttaa Turkuun eikä hänen hamettansa siis enää tarvitse täällä panna kirjoille. Muita halullisia ei myöskään ollut — eikä valtiolle siis paljonkaan hyvää herunnut hameista vuonna 1733.1700-luvun ylellisyysverot eivät ala ja lopu tähän, mikä on yksi syy tähän projektiin. (On ne Kokemäenkin pönkkähameet ainakin kerran jossain olleet. Muistiinpano hukassa, ulkomuistista sanoisin, että vain kirkkoherran rouvalla.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti