Kohdattua

Kuva vastaa tunnelmiani viikko sitten kun kotitietokoneeni, josta en ollut ottanut varmuuskopiota yli vuoteen, hajosi. Yritän ottaa opikseni, ottakaa tekin: varmuuskopioikaa säännöllisesti, jollei joku softa tee sitä jo puolestanne.

Arkistolaitoksen blogissa Riitta Mattila kertoo joulupukille tulevien kirjeiden arkistoinnista. 

Kasperi Lavikainen kirjoitti homohaennasta historiassa.

Tommi Melender tarkasteli klingemäisyyttään.

Kari Hintsala kertoi vallankumokseen yllytyksestä Turussa 1931.

Markku Virolainen on työstänyt isänsä elämänkertaa vuoden 1918 osalta.

Ennen ja nyt julkasi Ari Häyrisen Lectio praecursorian.

Alusta!-verkkolehti jatkaa historiankirjoituksen ja -tutkimuksen tontin rajausta julkaisemalla Mikko Pollarin tekstin Elokuvaohjaaja Härö ja ”historiankirjoituksen” mysteeri:

Hieman karrikoiden ilmaistuna juttu välittää seuraavanlaisen kuvan: ”elokuvantekijän” työtä luonnehtii inhimillinen ja itsereflektiivinen, ihmisen kokoinen näkökulma menneisyyteen; ”historiankirjoitus” taas tarkoittaa kliinistä, etäältä tarkkailevaa tutkimusta, joka ei todella pureudu historian rattaissa rutistuvaan ihmiseen.

Antti Jörgensen kirjoitti työskentelystä Kansalliskirjastossa.

Charlotte Vainio opastaa på svenska mitä Tukholman Riksarkivetissa EI kannata tehdä.

Stadin friidu kertoi Helsingin patsaiden malleista. Ottaen huomioon, että niitä käytetään postikorteissa ja mainoksissakin, mallien jälkeläiset olivat kyllä ansainneet provikoita.

Aino-Maria Savolainen luki Asko Jaakonahon esikoisteoksen Onnemme tiellä.

Piirros Taiteilija A. Gebhardin skitsikirjasta lehdessä Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi 1896