tiistai 4. joulukuuta 2012

KA 483

Viikko sitten Kari-Matti Piilahden teemakurssilla oli aiheena voudintilit. Ångermania väsätessäni selasin niitä urakalla, mutta ainahan voi oppia uutta. Kuten esimerkiksi Älvsborgin lunnaiden luetteloista. Mutta ettei opittu jäisi teoriaksi ja unohtuisi, on tarpeen harjoitella. Laiskuuttani valitsen tarkistuspaikkakunnaksi Kokemäen.

Luettelot osoittautuvat kiitettävän helpoiksi selata. Lyhyitä ja siististi kirjoitettuja.
Voudintilit - Yleisiä asiakirjoja - Asiakirjoja - Maskun , Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Porin kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1614-1614 (483Bd) kertoo Kokemäestä foliosta 57 alkaen. Alusta voisi poimia talteen lautamiehet ja kunkin talon kohdalta... näköjään talon "ylimääräisen" väestön. Ei karjaa eikä metallia. Esimerkki Haistilasta:

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Naantalin ja Porin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1614-1615 (483Be) näyttää sisältävän kuitteja? Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Naantalin ja Porin kaupunkien Älvsborgin lunnaista vapautuneiden luettelot 1614-1615 (483Bf) kertoo Kokemäen tilanteesta foliosta 30 alkaen. Oikeassa reunassa on nyt lisäväen sijaan selostusta verovapauden syystä. Joku kerjää ja osa on ratsutilallisia tai rälssitilan (?) alaisia. Haistilassa kaksi miestä kuten muutkin?

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1615-1615 (483Bi) kertoo Kokemäestä foliosta 81 alkaen. Aivan niinkuin yhdessä kurssin esimerkissä, esillä ovat lautamiesten puumerkit! Opimme tosin myös, että nämä ovat jäljennettyjä eivätkä alkuperäisiä.
Villiön miehillä on ollut hienon vieno yliedustus? Naapurikylässä tilanne on vuodessa heikentynyt huomattavasti. Yksi viidestä isännästä tai talouksista on hävinnyt ja neljäs on nyt autio.
Tilanteesta kaksi vuotta myöhemmin kertoo Porin kaupungin ja Ala-Satakunnan kihlakunnan Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1616-1617 (483Bo), jossa Kokemäki alkaa foliosta 22. Taas 3 lautamiestä Villiöstä ja Haistilassa tilanne yhtä heikko kuin edellisessäkin luettelossa
Seuraavan vuoden Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1618-1618 (483Bq) kertovat Kokemäestä alkaen foliosta 48. Villiön miehen ovat lentäneet lautakunnasta ja Haistilassa ainoa piika varattomassa talossa?!
Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1619-1619 (483Bs) sisältävät tietoa Kokemäestä foliosta 42 alkaen. Haistilassa on tapahtunut käänne parempaan! Tai kirjausperiaatteita muutettu?
Varsinaisia luetteloita vaikeampi on tulkita Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Porin kaupungin Älvsborgin lunnaiden tarkastusta 1619-1619 (483Bä), jossa Kokemäki alkaa foliosta 17. Haistilan kirjoitusasu on eksoottinen, mutta onneksi olen oppinut kiinnittämään huomiota kylien järjestykseen. Vuoden 1614 luettelossa näkynyt viides talous palaa nyt näkyviin ja lienee ollut kylässä väliin jääneetkin vuodet.
Pitkät rivit herättävät toiveen lisätiedosta, mutta hetken mietinnän tulos, on, että tässä näkyy yhteenvetona edellisten vuosien ilmoitukset rengeistä ja piioista. Kolmas rivi jää mysteerisemmäksi eikä Piilahden vinkistä tarkastaa luettelon lopun yhteenveto ole apua.

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien Älvsborgin lunnaista vapautettujen luettelossa 1620-1620 (483Böö) Kokemäki alkaa ja loppuu foliolle 28. Seuraavana vuonna tarkistettiin viimeisen kerran. Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1621-1621 (483Bö) kertoo Kokemäestä alkaen foliosta 63. Haistilan osalta saamme lisätietoa köyhimmän isännän rahatilanteesta (?).
Eivät nämä siis osoittautuneet 1571 hopeaveroluetteloiden veroisiksi, vaikka piikojen ja renkien määrä kertoo jotain varakkuudesta ja yhteiskunnan rakenteesta. Jos käyttäisin tutkimukseen, pitäisi vertailla vuosia keskenään ja omaa kiinnostuksen kohdetta pitäjän muihin taloihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti