torstai 15. marraskuuta 2012

Keskiajan aikaa

Valmistauduin Glossan tiistaiseen esitelmäiltaan suhteellisen perusteellisesti. Aamulla kuuntelin (vihdoin ja viimein) In Our Time jakson The Measurement of time. Mieleen jäi (hämärästi) muinaiset luut, joihin on kaiverrettu aikamerkkejä, luostarin äänimerkit ja heilurikellon keksiminen. Omasta muististani onnistuin palauttamaan aikanaan luettua: keskiajalla ajan määreenä käytettiin (aika usein) tietyn mitan kävelymatkaa. (Luulisin lähteen olevan jossain täällä blogissa. Ei löytynyt.)

Esitelmän aiheena oli siis aika Euroopan keskiajassa ja puhujana Denis Casey. Hän aloitti filosofiasta, josta en paljoakaan omaksunut. Uskonnolliseen käytäntöön siirtyessämme luostarin kellot olivat aamusta tuttuja. Mutta pääsiäisen ajoituksen problematiikka oli tuoretta tietoa. Tottakai tiedän, että se on hassusti liikkuva juhla, mutta en ollut tullut ajatelleeksi, että vuosisatoja määritelmät erosivat toisistaan ja kalenterit erosivat toisistaan... Kun pääsiäisestä juontui lukuisia määräyksiä, kuten paasto, sekaannuksia Caseyn mukaan syntyi.

Sen sentään tiesin, että Jeesuksen syntymästä alettiin laskemaan vuosia vasta vuosisatojen päästä. Casey kuvasi kalentereita, jotka saivat pään pyörälle. Vuoden alku saattoi määräytyä hallitsijan kauden alusta. Alkupisteestä alkavia ennen ja rinnalla oli esimerkiksi 4 tai 15 vuoden syklisiä kalentereita.

Kun eri maiden kronikoita alettiin vihdoin asettaa rinnakkain ja synkata, heräsi tarve täydentää oman kansan historian alkuhämärää sitomalla se klassiseen historiaan. Tämä 600-luvulla, ei 1600-luvulla kuten Ruotsissa!

Tavallisen kansan elämässä aika oli maatalouden ja vuotuisjuhlien kiertoa. Keskusteluosuudessa kysyttiin juhlittiinko yksityisten henkilöiden syntymäpäiviä. Casey ei ollut ehkä asiaa aiemmin ajatellut, sillä hän (minusta) heijasti nykypäivän menneisyyteen. Kyllä, jos vanhemmat olivat varhaislapsuuden jälkeen elossa, lapsi saattoi kuulla syntyneensä esim. "juhannuksen alla". Ei tästä yhdistettynä tietoon "jouluhan on Jeesuksen syntymäpäivä" seuraa sitä, että tavallinen kansa olisi juhlinut syntymäpäiviä. Tosin olisi kiva, jos minulla olisi tästä joku muu viite kuin Dick Harrisonin blogikirjoitus. Jonka mukaan syntymäpäivänviettoa vastustettiin uskonnollisista syistä.

1500-luvun lopulla olikin sitten jo kellotuotanto Keski-Euroopassa täydessä vauhdissa
(Klokkenmakers, Philips Galle, 1589. Rijksmuseum )

P. S. Keskiajalle palaten ...

3 kommenttia:

  1. Suosittelen kirjaa "Hirtetty mies" (käännetty muutama vuosi sitten suomeksi, pitäsi löytyä vielä kaupasta, ainakin kirjastosta). Siinä on aika hyvin kuvattu silminnäkijöiden (eri "sos.luokista") aikakäsityksiä liittyen tapahtumaan ja käsityksiä omasta iästään, "syntymäpäivästään" jne.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Juuri Hirtetty mies oli aiempieni tietojeni lähde ja kirjan nimellä löysin vanhan blogipostauksenikin.

    VastaaPoista
  3. Luin Leskelän gradun. Aika huonoa kieltä, ylituputettua terminologiaa, väärää myös, kuten puhe Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin "kansalaisista" viikinkiaikana, ylijuhlallista kieltä ja minäkeskeistä. "Olen osoittanut, että..." -tyyppistä höpötystä. Lopulta Leskelä "on osoittanut", että Turun kaupunki "ilmaantui" todella Auran rannalle, kunha paavilta ensin oli "ilmaantunut" kirje jossa oli eräs lause jne.

    Vain gradu tietysti, mutta ei tuollaisia pidä ohjaajien suosia!

    VastaaPoista