Kokemäen 2000-luvulla julkaistuissa pitäjänhistorioissa (kirj. Tapio Salminen ja Tuomas Hoppu) ei jäänyt suurta palstatilaa 1800-luvun silta- ja jahtivoudeille, eivätkä he ulkopaikkakuntalaisina ole muutenkaan paikallishistoriassa nousseet esille. Kiitos TMA:ssa taannoin selaamani Loimaan kruununvoudin arkiston yksikön B1 "muiden luetteloiden" pääsen nyt korjaamaan tilannetta. Arkistolaatikko kun sisälsi voutiluettelot vuosilta 1861, 1863, 1869, 1871 ja 1886.
Kokemäen ja Harjavallan viimeinen yhteinen siltavouti Johan Wilhelm Bergelin (s. 5.12.1807 Raisio) oli luetteloiden mukaan saanut nimityksensä 2.12.1843 ja oli tätä ennen määrätty väliaikaisesti samaan toimeen 15.7.1835 ja 10.9.1838. Aikaisemmasta urasta ei ole merkintää. Syntyessään hän oli puusepän poika. Bergelinin todettiin osaavan kirjoittaa suomeksi. Ilmeisesti ei siis
ruotsiksi, joka toisten miesten kohdalla mainittiin erikseen.
Bergelinin kaksi vanhinta lasta (Frans August s. 27.5.1844 ja Johan Axel s. 16.11.1847) syntyivät Meinikkalassa. Rippikirjasta paljastuu, että vaimo Ester Mariana Andersdotter oli löytynyt Kokemäeltä. (Hän oli syntynyt 16.7.1822 Meinikkalan lampuodin tyttäreksi.) Salmisen mukaan Bergelin oli myöhemmin Harjavallankylän Hopun isäntä.
Bergeliniä seurasi siltavoutina Johan Warenius (s. 1.6.1846 Loimaa), joka sai nimityksensä 15.11.1869. Aiemmat kaksi vuotta hän oli ollut poliisina Turussa ja vaimonsa Maria Lovisa Engström oli syntynyt Kemiössä 18.7.1840. Luetteloiden mukaan Warenius puhui sekä suomea että ruotsia ja oli kirjoitustaitoinen. Hopun tekstissä Warenius on sekä varanimismies että apulaisnimismies. Hänen talonsa oli Tulkkilassa, jonne oli ilmeisesti muuttanut vuonna 1883. (RK, SSHY: 1881-1890 s. 484, 1891-1900 s. 602) Sanomalehti Satakunta kertoi 5.1.1892, että varakruununnimismies Juho Warenius oli nimitetty vanhemmaksi poliisikonstaapeliksi ja entinen aliupseeri Frans Fredrik Upo/Uppo nuoremmaksi poliisikonstaapeliksi. Uusi aikakausi oli alkanut, mutta palataan vanhempaan aikaan.
Jahtivoudiksi oli nimitetty väliaikaisesti 10.11.1851 ja pysyvästi 2.2.1852 Johan Vilhelm Selin (s. 16.4.1829 Kokemäki). Hän oli tätä ennen ollut puhtaaksikirjoittajana kihlakunnan käräjillä ja nimismiehen konttorissa neljä vuotta. Ei siis yllättävää, että paikkakunnan oma poika osasi kirjoittaa sekä suomea että ruotsia. Hän oli syntynyt Kyttälän Rantalan isännän pojaksi ja ehkäpä saanut käydä koulua Porissa.
Johanin uralla etenemistä ei siis haitannut se, että Johan oli isä ennen avioliittoaan. Morsmaikku Fredr. Johsdotter synnytti Josefina-tyttären Äimälässä 21.4.1850. Rippikirjan mukaan Johan oli itse muuttanut Äimälään vuonna 1845 ja oli ottanut kuulutuksen Fredriikan kanssa vuoteen 1855 mennessä. Vuoteen 1863 mennessä hän oli naimisissa ja lapsia kuusi. Jossain vaiheessa hän Hopun mukaan toimi postiaseman hoitajana. Jahtivuodin toimen hän lopetti vuonna 1871.
Seuraaja Johan Gustaf Kars (s. 1.3.1837) sai nimityksen 23.4.1871. Hän oli ollut poliisina Porissa 1868-69 ja sitten ylimääräisenä siltavoutina Ulvilan piirissä. Hän kirjoitti ja puhui suomea. Kokemäellä aloittaessaan hän oli naimisissa, mutta lapseton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti