sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Kalastettua
Reijo Valta kirjoitti Suomen ensimmäisistä siviiliavioliitoista. Anneli ajatteli ongelmalapsia 100 vuotta sitten.
Raili Mikkanen miettii uutta kirjaa: "Kansallisarkistossa olen jo käynyt. Vesiperä. Kansalliskirjasto on meneillään. Sieltä löytyi jotain ja toivottavasti löytyy vähän lisääkin tuon ajan lehdistä."
Ilari Aalto oli pitämässä historian oppituntia ja mietti menneisyyttä vieraana maana. Charlotte Vainio valmisteli på svenska luentoa ristiretkistä ja kyseenalaisti vahvasti sen Suomen ensimmäisen.
Juha Siro runoili Kustaa III:sta. Anna Mikkola ehdotti aateliston palauttamista, mutta Kaasuputken FB-sivulla totesi "Sellainen caveat että toi kirjoitus on todella huumoriprovo, eikä mikään allekirjoittaneen selvinpäin antama vakava mielipide." ja "Ja toki oon vetänyt siinä mutkia suoraksi, mutta tosiaan, jos kirjoittaisin vaikka Agricolaan aiheesta vakavissani, niin olisin jämptimpi!"
Olli Bäckström tarkasteli 30-vuotisen sodan myyttejä. Stadin friidu kertasi Helsingin torihistoriaa. Pää auki -blogissa paljastettiin Helsingin kaupunkiarkkitehtuurin historiaa Lönnrotinkadulta.
Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen verkkolehti Hiiskuttua esitteli Kirsi Keravuoren lisensiaattitutkimuksen laivuriperheen kirjeistä ja Pasi Engesin väitöskirjan tenonsaamelaisesta uskomusperinteestä. Alusta!-lehdessä Ville Vuolanto kommentoi pergamentinpalasta.
TAHITI – Taidehistoria tieteenä -verkkolehdessä julkaistiin Mia Åkerfeltin lektio väitöksestään För fremlingarnes trefnad – byggmästaren Hilda Hongell och iscensättningen av badorten Mariehamn på 1890-talet ja Johanna Vuolaston lektio väitöksestään Pietismin kuva – ikkuna yksityiseen hengellisyyteen. Johann Arndtin opetukset pietistisen embleemin perustana.
Minulla oli lippu Suomen marsalkan ensi-iltaan, mutta en ollut oikealla tuulella menemään paikan päälle. Leffan näki ainakin Zepanderi ja Sylvi-lehden Manu Haapalainen ja Jaana S. Semeri.
Laura kävi katsomassa Svenska Teaternin Kristina från Duvemålan.
Minna luki Jyrki Heinon Kellarin. Jaana luki Kristina Carlsonin romaanin William N. päiväkirja. Juha Makkonen luki Mirkka Lappalaisen uutuuden Jumalan vihan ruoska: Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697. Juha Haataja luki Rainer Knapasin kirjan Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010.
Marski tuli Areenasta samaan aikaan kuin Rexissä. Katoin siis kotona. Enkä antanut aplodin poikastakaan lopussa.
VastaaPoistaKiitos linkkauksesta!
Kiitokset linkkauksesta! Mahdottoman kiinnostava blogi sinulla, meni kirjanmerkkeihin.
VastaaPoista