maanantai 3. syyskuuta 2012

Ruokaraportti vuodelta 1732

Carl Linnaeus kirjasi paikallisista tavoista Vaasassa syyskuussa 1732:
"Hapansilakkaa riittää yksi tynnyrillinen. Siitä pidetään kahta vertaa enemmän kuin muulla tavalla säilötystä. Talonpoika varaa talouttaan varten suolasilakkaa 1/2 tynnyriä (taloudessa 12 henkeä), keittäen silakkaa nauriiden kera, mutta hapansilakkaa hän varaa 1 3/4 tynnyriä ja käyttää sen savustettuna, sallimatta sitä keitettävän tai paistettavan, koska sitä silloin kuluu enemmän."

"Kesällä syödään aamiaisen lisäksi kolme ateriaa. Silloin syödään aina päivälliseksi ja illalliseksi hapansilakkaa siten, että silakka (usein ruodittuna) pannaan leipäviipaleiden väliin ja purraan pala kerrallaan; sitten juodaan kermatonta piimää, toisinaan taas juustoviipale tai voileipää. Mutta lihaa ei silakan jälkeen. Ruoaksi kaalia, herneitä, nauriita (kaalia enimmäkseen sunnuntaisin), herneitä kerran viikossa; kun kaali puuttuu, kahdesti herneitä, naurista tavallisti joka aamu suolasilakan kera; nauriiden alkaessa keitossa kypsyä siihen lisätään silakat, jotta ne eivät keittyisi rikki, lisäksi vähän jauhoja, ja piimää ryypätään päälle. Illalla on aina ohrajauhopuuroa. Aamula ennen ulos lähtöä voita ja leipää tai juustoa ja leipää, mielen mukaan. Akanaleipää saa neljänneksen palan kerralla, täyttä leipää he eivät saa koskaan maistaa, sillä se varataan vieraille tai suuriin juhliin, muulloin uunileipää, paperinohutta, joka syödään 4-6 -kertaisena. Kellarissa on aina olutta (sitäpaitsi kaljaa) vieraan varalta. Kesällä juodaan aina piimää.

Talonpojilla voi olla vähän lehmän reittä, aivan hiukan lampaan lihaa, pari lapaa tai rintapaloja, muu myydään, joten on varsin vähän lihaa kaalin kera, enimmäkseen vain rasvaisia luita, jotka rikotaan. Mutta pikkukarjan, vuohien, sikojen ja lampaiden päät ja jalat kuivataan ja keitetään, maistuvat hyvältä hereniden kera, kunhan ne on ensin suolattu."
Lainaukset Kariston painoksesta 1993, s. 196-197. KB:n verkkosivuilla olevasta kirjasta Carl von Linnés ungdomsskrifter löytyy myös tekstiä Suomesta ja alla oleva symppis hevonen (s. 194).

Verkossa tietenkin muutakin Linnaeus-materiaalia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti