sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Menneitä huveja Helsingissä

Eilen mainitsemani Pelastusarmeijan ensimmäinen hengellinen kokous pidettiin Siltasaaren sirkusmaneesissa. En ollut koskaan paikasta kuullut, mutta verkosta löytyi helposti lisätietoa Rakennustiedon sivulta:
Vuonna 1887 tehdashallin keskimmäinen osa otettiin sirkusmaneesin käyttöön. Reunimmaiset osat muutettiin asuintaloiksi ja väliin jäävät kaksi osaa purettiin. Sirkukseen tuli istumapaikat noin 2 000 katsojalle ja areenan läpimitaksi 17 metriä.
Aihe osoittautuikin varsin ajankohtaiseksi, sillä paikalla on elokuun puolivälissä avattu hotellilaajennus, jonka sisutukseen on haettu "tarinoita Siltasaaren menneisyydestä kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkana 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa". (Sirkuksista enne ja nyt kiinnostuneiden kannattaa tutustua Kari Niemisen blogiin Sirkusteltta.)

Muistakin Helsingin menneistä huveista olen äskettäin saanut lisätietoa. Anneli, joka ajattelee, luki kulkevista vahakabineteista ja minä arvelin löytäväni niistä lisätietoa Sven Hirnin teksteistä. Varasin kirjaston tietokannasta satunnaisotoksella julkaisun "Helsingin huvielämän mitä missä milloin 1830-luvulta 1910-luvulle". Noutaessani 16-sivun vihkosen vannoin jälleen kerran oppivani joku päivä tarkistamaan kirjastotietokannasta myös sivujen koon ja määrän.

Tosin kirjan ei tarvitse olla iso ollakseen informatiivinen. En saanut lisätietoa vahakabineteista mutta sain ensitietoni Hesperian ravintolasta ja tivolista: "ulkoilmanäyttämö, keila- ja ampumaradat, musiikkipaviljonki ja varsin vaihtelevaa ohjelmistoa, osittain korkeatasoistakin". Tätä oli edeltänyt Töölön huvila ja puisto, joissa "käytettävissä oli kolme keilarataa, suuri keinu, polkukaruselli ja pieni ulkoilmanäyttämö", joissa huviteltiin vuosien 1849-1858 välillä.

Nuorallatanssijoita on nähty Helsingissä jo 1773 ja 1780! Kaisaniemessä oli vuonna 1843 hevosvetoinen rata, jonka vaunuissa pääsi harjoittelemaan junassa oloa. Laite kiersi muissakin Pohjoismaissa.

Rullaluistelua varten avattiin Helsingissä vuonna 1912 kaksi rataa, joita "pidettiin auki aamusta iltaan, orkesterimusiikkia kuunneltiin kolmena iltana viikossa ja tarjoilu hoidettiin pikkupöytiin". Olimme siis eurooppalaisessa muodissa mukana. (Kuuntelin äskettäin brittien National Archiven podcastin sikäläisestä rullaluistelusta, joka menetti suosionsa elokuvien yleistyessä.)

Kuvituksena Apolloteatterin näyttelijätär (SLS, Flickr)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti