Kun meistä tuli Suomi

Kuten sunnuntaina jo mainitsin Raili Mikkanen kyseli blogitekstissään Suomen sisällissotaan sijoittuvia lastenkirjoja. Tein omasta mielenkiinnostani hakuja kirjaston tietokannassa ja sain ulos kolmen naisen (Åsa Tallgren-Backlund, Ulrika Willför-Nyman ja Marlene Ahlberg) kirjoittaman kirjan När vi blev Finland. En berättelse om Finlands ödesstunder, jonka oli kuvittanut Marika Grön. Kirja on formaatiltaan kuvakirjan oloinen, mutta tekstirikkaampi. Suunnattu ehkä 3-6 -luokkalaisille?

Ei siis tarkoitettu meikäläisen ikäluokalle, mutta mielenkiinnolla luin kirjan läpi. Miten on onnistuttu esittämään vuodet 1808-1945 lapsille sopivasti?

Ihmisten kautta! Eli upposi minuun ilman suurempia ongelmia. Kehyskertomuksessa isoisoisä kertoo suvun ja Suomen vaiheista nuorison edustajalle. Kriisiaikojen kohdalle on kirjoitettu minä-muotoinen tarina lapsen tai nuoren aikuisen näkökulmasta. "Minä" liittyi kehyskertomuksen sukuun, mutta yhteyksillä ei ollut juurikaan merkitystä. Kyseessä oli siis lyhennetty ja kevennetty versio Kaakkinen-Kuisma-Mannisen Suomen lasten historiasta, joka kattoi ajan kivikaudelta nykypäivään. Mukaanlukien jääkäriliikkeen ja sisällissodan.

När vi blev Finland vältti kielikysymyksen lähes täysin. Historia seuraili enimmäkseen konventionaalisia linjauksia. Schaumannia tosin tuskin on esitetty suomalaisissa kirjoissa yhtä ihailevassa valossa kuin tässä kirjassa: "Efter sin död sörjdes han av många, många finländare". Sisällissodasta esitettiin vaihtoehtoisena käsitteenä vapaussota, jätettiin satunnaiset teloitukset mainitsematta, mutta mukana oli sodan jälkeiset vankileirit. Kuningasseikkailu oli yllättävän perusteellisesti selitettynä. Jatkosota sai tuoreen kuuloisen alun:

Hitler sade i ett tal i radion att Finland var på Tysklands sida i kriget mot Sovjetunionen. Detta ledde till att Sovjetunionen anföll Finland med sina bombplan.

Joitain muutoksia kaipaisin, mutta vastaavalle voisi olla tilausta suomenkielisenäkin.