Miksei samalla pureta Tuomiokirkkoa, eihän sielläkään juuri väkeä käy. Ja vie paljon tilaa. Paikalle vois rakentaa vetovoimaisia korkeatasoisia city-asuntoja urbaaneille ihmisille toria elävöittämään. Turun linnankin vois purkaa ja paikalle asuntoja veronmaksukykyisille hyville ihmisille,Tampeelle siirtyen. Aamulehti oli 14.8. esitellyt paperiversiossaan Lauri Lepolan kirjaa Verinen Tampere ja juttuun jättivät 16.8. julkaistun vastineen Marko Tikka, Tuomas Hoppu ja Kimmo Antila. Verkkojutun Verinen Tampere 1918 vai ei? Keskustelu jatkuu yhä kuumana tiedän, että trio reagoi Lepolan väitteeseen Lindellin koulun/sairaalan. surmista sekä kommenttiin ”meillä ei ole ainuttakaan yhtenäistä teosta kansalaissotaa seuranneista asioista”. Jälkimmäistä osaan kummastella minäkin.
Alle sadan vuoden takaista asiaa ei voitu jättää tähän vaan seuraavaksi Aamulehti kysyi Pitäisikö Pyynikin kirkkopuisto kaivaa auki, totuuden vuoksi? Haastateltavana tässä m.m. Heikki Ylikangas, jonka kirjasta Tie Tampereelle itsekin muistan sairaalapotilaiden ampumisesta lukeneeni.
Sitten järjestettiin keskiviikkona Vapriikissa keskustelutilaisuus, jonka raportti otsikoitiin Joukkohauta halutaan paljastaa . Tekstissä jätetään (arvatenkin) tahallisesti mielikuva, että asiantuntijoiden argumentit eivät yleisöä vakuuttaneet. Samaa korosti otsikko Kumosivatko tutkijat huhun Pyynikin joukkohaudasta? – Kuuntele ja päätä itse! kun tänään Aamulehti julkaisi (kuulemma ilman keskusteluun osallistuneiden lupaa) tilaisuuden ääninauhoitteen.
Kuuntelin sitä nelisenkymmentä minuuttia niin että pääsin kohtaan, jossa Lepola vetosi vain ja ainoastaan kahteen lehtijuttuun. Ikäänkuin kaikki paperille kirjoitettu olisi totta. (Etappi-lehti on muuten kaverin kaverin googletuksen perusteella Tampereen seudun työllistämisyhdistys ry:n julkaisu.) Mutta tutkijoiden sepustuksia kannattaa kuitenkin epäillä?
Lisäys 15:08. Tämän aamun Aamulehdessä on ollut kirjoitus, jossa Etappi-lehden lähteeksi on paljastettu wikipedia-artikkeli Pyynikin kirkkopuistosta.
Turun museokeskus julkaisi jo sivuillaan tiedonannon, jossa kumosi väitteet Suurtorin uudisrakennushankkeista perättöminä. Torin pinnoitteen uusiminen on vireillä.
VastaaPoistaPatsaskohu jatkunee. :-P
On se Vanha suurtori ollut käsittääkseni jo Mikael Agricolan aikana paikallaan. Linnahan meillä töröttää vähän orpona sataman katveessa, ja sitten on ne vanhat kellarirauniot Aboa Vetus & Ars Novassa nähtävillä. Vanhoja katujakin on paikoillaan, mutta niitä ei tietysti osaa sillä lailla vanhoiksi mieltää, kun ovat modernisoitu ja käytössä. Muuten on kyllä onnistuttu hyvin täällä polttamaan ja muuten vaan purkamaan...
VastaaPoista