tiistai 5. kesäkuuta 2012

Prokuraattori ja sukunsa

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Kaarle Kustaa Ehrström, joka esiteltiin kuvan kanssa Kyläkirjaston Kuvalehden numerossa 12/1886.

Edesmenneen prokuraattorin esittely alkoi esi-isistään:
Kun Ison vihan myrskyiset ajat olivat ohitse menneet, otti eräs rahvaan mies raivataksensa Ersin tilan Närpiön pitäjässä viljaa kasvavaksi, ja autiomaasta hän saikin ihmisten asunnon aikaan. Jälkeläiset sitten siellä asuskelivat, toimielivat kaikessa hiljaisuudessa; pitäjäläisten luottamuksesta yksi tuli lautamieheksi. Hänen poikansa, Antti Eerikinpoika, kävi Vaasassa koulua viime vuosisadan keskipaikoilla, ja kotitalon nimestä muodosteltiin hänelle silloin sukunimi Ehrström. Ruotsin puolella hän nuorukaisena sai opintojaan jatkaa, kuunnellen Upsalan yliopistossa muitten muassa tiedemiesten ruhtinasta, luonnontieteiden perustajaa Linné'tä, mutta Suomen ja Pohjanmaan tienoille hän sitten palasi, ollen vanhana Kruunukylän kappalaisena. Laaja suku kunnioittaa hänessä esi-isäänsä.
Kaarle Kustaa lähti opintielle ja löytyy täten ylioppilasmatrikkelista, samoin kuin isänsä ja isänisänsä, jonka vanhemmat "Närpiön Ylimarkun kylän Ers'in talollinen, lautamies Erik Hansson ja Beata Andersdotter Böling" istuvat edellä kerrottuun. Joka ei ole koko totuus Ehrströmin suvun lähtöpisteestä, lisätietoa löytyy Genoksesta.

Isästä Erik Kustaa vielä pieni pätkä Kuvalehden jutusta:
tunnetuksi hän erittäin on tullut sen kautta, että 1820-luvun alussa parissa sanomalehtikirjoituksessa esitti mielipiteitä, jotka sen ajan ihmisten mielestä olivat kummaa kummempia. Arveli näet, että Suomen maassa suomenkieli oli asetettava opetuslaitosten, sivistyksen ja yhteiskunnallisen elämän kieleksi; olipa niinkin rohkea, että katsoi mahdolliseksi tehdä tuota ilman mainittavia riitoja tahi rettelöitä, kaikessa sovinnossa ja "ensi syksystä" alkaen! Tietysti isoviisaat eivät noita tuumia ottaneet korviinsa; siis ne ikääntuin haudattiin, — unohdukseenko joutuaksensa? Eipä suinkaan! Aikoinaan ne kyllä tulivat uudestaan ilmoille, samoin kuin maahan kätketty siemen tulee näkyviin monta vertaa kauniimmassa muodossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti