sunnuntai 27. toukokuuta 2012

T10: 5 ja 1/2 museota

Moderna. Hyödynsin tiistain ilta-aukioloa. Puolet museosta oli kiinni näyttelyvaihdon vuoksi. Antoisimmat hetket lasten teosten näyttelyssä.

Arkitektur. Hyödynsin tiistain ilta-aukioloa. Samat pienoismallit kuin ennenkin. Ilmainen.

Tekniska. Keskiviikon ilta-aukiolo. Yläkerran kommunikaationäyttelyssä katsoin dokumenttielokuvat ruotsalaisesta piraattiradiosta vuoden 1961 paikkeilla ja internetin tulosta Ruotsiin. Hetkellinen ymmärrys 1900-luvun lopun viestintävallankumouksen merkityksestä.

Tammikuun käynnillä rakenteilla ollut Christopher Polhem -näyttely oli hyvä. Selkeä tarina, aitoja esineitä ja toimintaa oikeissa suhteissa. Sen sijaan 100 innovaatiota ei miellyttänyt. Sekalaisia asioita suunnattoman isossa salissa. Joidenkin innovaatioiden välillä (esim. polttomoottori - auto) välillä on selvä suhde, mutta näyttely ei kertonut tästä mitään. Opin: steariinikynttilä keksittiin Ranskassa vuoden 1825 paikkeilla. Ensimmäinen kynttilätehdas Ruotsissa aloitti 1839.

Historiska. Viimeisen Tukholma-päivän ensimmäinen kohde. Viikinkinäyttely oli hienovaraisesti uudistunut. Näin nyt ekan kerran "Birka-tytön" ja mielestäni myös myyttikuuntelupiste oli uusi näyttelyrakenne.

Vieläkään en saanut otetta "1000 vuotta Ruotsia" -näyttelystä. Yksi tiedonmuru sentään karttui. Aatelin synnystä tuttu Alsnö oli Avelsöllä, jonka näin Birkan Björköltä. Olin luullut, että Alsnö oli paikka jossain Gööttanmailla.

Musik/Teater. Ensi vierailu ja jätti hämmentyneeksi. Musiikkia tai paremminkin instrumentteja, joista kävijät saivat irti ääntä, oli paljon. Mutta teatteria edusti vain nukketeatterivitriinit, joissa musiikki myös esillä, ja pieni pätkä lavastemalleja? Jäikö minulta jotain väliin? Teatterin historiasta (Ruotsissa) en oppinut mitään enkä myöskään musiikin historiasta.

Mukavin osa museota oli Jenny Lind -näyttely. Se oli kronologinen ja esinerikas. (Kuva vasemmalla Nordiska Museet via Wikimedia Commons ) Opin, että nimestä Jenny tuli Ruotsissa suosittu laulajattaren vuoksi. Suomessa Lind esiintyi vuonna 1843, miten mahtoi vaikuttaa nimimuodissa? Syy ja seuraus-suhteiden analyysiä pitäisi tehdä enemmän, mutta ainakin nimestä tulee konserttivuoden jälkeen huomattavasti suositumpi kuin aikaisempina vuosina.


Dans. Finaali. Ilmainen perusnäyttely. Paljon esiintymisasuja länsimaisen tanssin puoliskossa. Onneksi myös elävää kuvaa tanssista. Muun maailman osiossa myös paljon pukuja ja tuntui siltä, että rituaalit ja teatteri olivat tanssin kanssa melkolailla sekaisin. Opin, että Ruotsin baletti oli Pariisissa 1920-luvulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti