Kokoontunutta

Kuva lehdestä Joulupukki 1906

Villiviini kertoi:

Istuimme lopun päivää tuoleissamme lukemassa. Minä sain luettua loppuun Suomen Naisliiton ja Suomalaisen Naisyhdistyksen historiikit. Näin vanhaksi olen päässyt ja vasta nyt nämäkin yhdistykset jossain määrin avautuivat. - Välipalaksi etsin paikallishistoriasta ruttouutisia 1800-luvulta.

Suketus löysi kirjastosta Lassi Nummen runoelman Olavinlinnasta. Waaran ja Göranssonien sukua - viikinkien jäljillä bloginpitäjät olivat löytäneet Kari Hintsalan esittelemän museoesineen, jolle oli heille suvullista merkitystä.

Rupriikin blogissa Jussi Lehtinen kertoi lehtikuvien digitointiprojektin sivuvaikutuksista: "Ystävieni kanssa kaupungilla kävellessäni olenkin saanut kuulla monesti, että kuulostan nykyään aivan hämäläiseltä isoisältä, joka muistelee vanhoja hyviä aikoja."

Gustav Holmberg kirjoitti på svenska humanistisen digitoinnin tilasta Ruotsissa. SBL:stä on tulossa digiversio ja Kungliga Vetenskaps Academien on digitoinut julkaisujaan vuosilta 1739-1825. Valitettavasti ei kuitenkaan OCR:ää hyödyntäen, näköjään.

Damien totesi:

Pakko sanoa, meän historianopettaja luuli, että tämä on joku Arvo Ylpön fanipaita. Siis, sen tyypin joka loi suomalaisen neuvolajärjestelmän. Kesti hetki selittää, että Herra Ylppö & Ihmiset on suomalainen bändi ja Sata Vuotta on niiden levy...

Julia mietti på svenska Eugen Schaumania ja Lennart Hohenthalia.

Blogissa Diggin n' kicking Santeri Vanhanen julkaisi väitöskirjansa tutkimussuunnitelman. Keskiajasta ja kasvillisuudesta on kyse. Gradunsa otsikko Charred seeds in Mikkeli Orijärvi : A study of subsistence strategies of an Iron Age settlement in East Finland.

Kaimani kävi Helsingin kaupunginmuseon näyttelyssä Enemmän funkista, Reino. Nollavaimo kävi Villa Gyllenbergissä katsomassa Helene Schjerfbeckin näyttelyn. Café Suku raportoi Tennispalatsin Lelun lumo -näyttelystä. Kaksi suomalaista valokuvasi Viipurissa Hackmanin taloa, joka ei ole virallisesti auki kävijöille.

Jaana luki Martti Haavion ja Elsa Enäjärvi-Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1928-1939. Hanna oli Aki Ollikaisen kirjan Nälkävuosi julkkareissa. Sami Liuhto kirjoittaa:

Luin viime viikolla loppuun Rosendalin Suomen herännäisyyden historian XIX:llä vuosisadalla toisen osan ja ihastelin sata vuotta vanhaa kieltä. Saatoin ihastella vähän muutakin. En aivan heti näe että lakkaisin lukemasta kirjoja Suomen historiasta. Tällä maalla on ihmeellinen ja rikas historia. Tulee jostakin Savon metsästä kaveri ja pistää puolet maasta ja ylikin sekaisin. Ruotsalainen on suurin suomalainen, mielestäni, Paavo Ruotsalainen.

Sveaborg-projektin blogissa Sofia Gustafsson kertoi på svenska Isak Uhrväderin elämänkohtalosta ja sen parisuhdehetkestä.

Ennen ja Nyt julkaisi Minna Nakarin lectio praecursorian.

Espan lyyli kävi pohjoisessa:

Rovaniemellä kävimme Arktikum-museossa, jossa olen halunnut käydä jo kauan. Inarin Siida-museon perusnäyttely on tehnyt minuun suurimman vaikutuksen kaikista näkemistäni näyttelyistä, mikä johtuu varmasti valtavasta ihastuksestani pohjoisen luontoon ja siksi odotin Arktikumin näyttelyistä jotain samantapaista elämystä. Pettymys oli hienoinen, koska arktisia alueita esittelevä näyttely oli toteutettu mielestäni liian piirrosmaisesti ja esimerkiksi videoshow revontulista oli valmistettu kokonaan graafisesti tietokoneella ilman aitoa videokuvaa. Kun muisteli miten hyvin Siidan näyttelysaliin on saatu talletettua Lapin vuosi kuukausi kuukaudelta aina kulloista valon määrää ja äänimaailmaa myöten, tuntui Arktikumin valkokankaalla tuli hännässä tuntureilla juokseva piirroskettu vähän kömpelöltä.