Vuoden ensimmäisessä Thanatoksessa on Sofia Kotilaisen artikkeli An inherited name as the foundation of a person’s identity: how the memory of a dead person lived on in the name of his or hers descendants ja Riikka Miettisen Itsemurhan rituaalisen rankaisemisen merkitykset uuden ajan alun Ruotsissa ja Suomessa.
Kasvatus & aika -lehden 1/2012 numerossa Anna Rajavuori kertoi 1800-luvun tutkimuksen verkoston neljännen vuosikonferenssin annista.
Ennen ja nyt julkaisi Ulla Koskisen Lectio praecursorian, jossa lohdullinen lopetus
Loppuyhteenvetona täytyy siis todeta, että jos aloittaisin kaiken alusta, etenisin aivan toisella tavalla. Mutta taitaa olla niin, että tämä onkin juuri koko prosessin syvempi merkitys ja sisältö, eikä se valkene muuten kuin yrityksen ja erehdyksen ja uusien loputtomien yritysten kautta.Vuoden ensimmäisessä Tieteessä tapahtuu -numerossa on Antti Harmaisen artikkeli Historiantutkimus modernin länsimaisen rationalismin kritiikkinä ja Jorma Kilven kirjoitus Tulkoon kätilö. Kilpi lopettaa
Haastan aiheesta paremmin tietävät ja ymmärtävät miettimään tätä asiaa: mistä kätilötaidot ja kätilöt ovat tulleet?Mahtaakohan Kirsi Vainio-Korhosen uutuuskirja vastata edes osaan kysymyksestä?
Sveaborg-blogissa Sofia Gustafsson oli tarttunut lemppariaiheeseeni. Rangaistusvankeja, aah.
Artefactassa oli koottu linkit maaliskuun museoesineisiin. Miika Lauriala kommentoi Museoviraston säästötoimenpiteitä otsikolla Pelastakaa Lönnrotin koti. T. Villitty pohdiskeli ja totesi "Kulttuurintutkijat voisivat osallistua rohkeammin keskusteluun kulttuuriarvoista yhteiskunnassa, rinta rottingilla."
Reijo Vallan Jatkokertomuksissa historiallinen pätkä otsikolla Kaarle XI ja hänen kyytimiehensä.
SKS kerää muistoja lastentarhasta tai päiväkodista.
Jukka Kemppinen kertoi, että "Erkki Tuomiojalla on kaunis tapa painattaa kirja-arvioitaan ja lähettää huokeita, kartonkikantisia niteitä joillekin ihmisille. " Kurkistus Fennicaan herättää kysymyksen "tunteeko poliittisen historian dosentti Suomen vapaakappalekäytännön?"
Pni mietti valokuvan totuusarvoa. Reijo Valta hiihtämistä talvisodan hengessä.
Sami Liuhto luki Irma Sulkusen kirjaa Liisa Eerikintytär ja hurmosliikkeet 1700-1800-luvulla. Michael Halila kirjoitti suomalaisista ja rotuhistoriasta. Elli-neiti selosti lukuseuroja 1700- ja 1800-luvuilla.
Kungliga Biblioteketin Vardagstryck-blogi esitteli på svenska Kaarle XII:n hautajaiskulkueeseen liittyvää painatetta.
Blogissa Grau:
Miks mä opiskelen historiaa? Siks koska mä haluan ymmärtää maailmaa, koska mä haluan ymmärtää ihmisiä, siksi, koska mä lopulta uskon, että kaikki ihmiset on hyviä, että tulevaisuudesta ei tule hyvää jos menneisyyden painoa ei lasketa pois harteilta. Miksi me ei koskaan opita vaikka luetaan niin paljon, tiedetään niin paljon? Miksi meidän sukupolvet kostaa menneisyyden riitoja? Ainoa ratkaisu on antaa jokaisen tehdä virheet, oppia niistä, ja sitten antaa menneisyyden olla. ja antaa anteeksi. Miksi sitä ei opeteta koulussa? Miksi historiaa edes opetetaan? Musta ei ainakaan koskaan tule historiantutkijaa. Ehkä mun olis parempi opiskella jotain missä ei katsota koko ajan taaksepäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti