Tuomio ja uusi alku

Taas on se päivä kun loppuvuotta on eniten jäljellä ja ennen kuin alkaa haaveilemaan siitä, mitä kaikella sillä ajalla voisi saada aikaiseksi, on syytä tarkastella edellisen vuoden aikaansaannoksia.

Suunnittelemattomia ja yllätyksellisiä "saavutuksia" olivat:

• minua kiitettiin nimen kanssa tänä vuonna ilmestyneen artikkelikokoelman lähdeviitteessä
• minut mainittiin myös HAik:n artikkelin alaviitteessä
• minulle osoitettiin suurta kiitollisuutta paikallishistorian alkusanoissa, sillä "erinomaisten" huomautuksieni ja parannusehdotuksieni "ansiosta kirjassa on vältytty monelta virheeltä tai epäjohdonmukaisuudelta"
  
• sitaatti sanoistani oli nimettömästi Hiidenkiven pääkirjoituksessa
• tiedonantoni näkyy loppuvuodesta ilmestyneen väitöskirjan alaviitteessä

Eli alkusanojen, ala- ja loppuviitteiden vuosi oli 2011. Sellaisesta selvisi myös kontribuutioni Turun sukututkijoiden vuosikirjaan.

Entäs ne julkisesti asetetut tavoitteet?

1. Suoritan aloitetut avoimen yliopiston hissan opinnot loppuun.
2. Tarjoan artikkelia johonkin julkaisuun.
3. Luen kotihyllyyn kertyneet historiakirjat ja kippaan epärelevantin osan divariin.
4. Menen seisomaan oman tiskin taakse Sukututkimuspäiville ja yritän myydä kirjahyllyn päälle varastoitua tuotantoa.
5. Kävelen (vihdoin ja viimein) Petter Sundin askelia jäljitellen Senaatintorilta Tuomarinkylään.
6. Kirjoitan tätä blogia.

Ykkönen tuli tehtyä, mutta uusin nyt vuoden alussa yhden kurssin, josta sain alimman mahdollisen arvosanan. Kakkonen tuli tehtyä, juttuja julkaistiin ilman korvausta ja yhdestä pätkästä sain jopa käteistä (!). Nelonen tuli tehtyä ja täällä blogissakin raportoitua. Kutonen myös todistettavasti ja toivottavasti tarpeellisella intensiteetillä tehty.

Nelonen jäi taas tekemättä ja kolmonen yrittämättä. Joulukuussa kokosin kyseiset kirjat neljään pinoon ja totesin läpiluvun yhtenä vuotena liian kunnianhimoiseksi tavoitteeksi. Mutta ehkäpä osittainen reduktio onnistuisi?

(Yrmeä tuomari yläoikealle löytyi kirjasta The Motor Car Dumpy Book)