Tänäpänä on Nuutin päivä

Tänäpänä on Nuutin päivä. Moni tätä päivää entisinä aikoina, täällä länsi Suomessa kumminkin, nimitti Hiiva-Nuutiksi. Se on kaiketi siitä saanut nimensä, että silloin kumminkin piti oltaman hiivassa eli humalassa. Se oli siihen aikaan, kun vielä joka talossa viinaa poltettiin, niin että sitä jota paikassa oli saatavilla. Ja runsaasti sitä nautittiinkin, erittäinkin niin nimitetyinä pikkupyhinä, joita pidettiin pääsiäisen, heluntain ja joulun jälkeen. Näitä juhlia vietettiin silloin neljä päivää. Kolmas ja neljäs päivä näistä juhlista oli niitä pikkuphhiä, joina monikin viinaa rakastava ei muuta tehnyt kuin viinaa ryypiskeli, kekkaloitti ja räyhiskeli kyläkunnissa. Paitsi niitä päiviä pitivät vielä monta runtua ja hiivanuutia, työttöminä. Ne ovat nyt jo kuitenkin laillisesti kielletyt, ja palvelusväki niinä päivinä velvolliset isännän työtä tekemään, josko vaan isännät tahtovat vaatia heitä siihen. Mutta Vieläkin vietetään näitä pääsiäisen,heluntain ja joulun juhlia kaksi päivä peräsin.

Sanomia Turusta 13.01.1877

Laitilasta [...] Vielä jälkeen loppiaisen, nimittäin Nuutin (Knuutin) päivänä hankittelevat jotkut itsensä nuuttipukiksi toisilla iloiset sarvet päässä, toisilla taas suuret hännät.

Turun Lehti 10.2.1887

Ruosniemestä [...] Viikko loppiaisesta on nuuti, ja sananlasku sanoo, että "pitää olla joulusta kuitti". Niin oli meilläkin nuuti mutta oli myöskin nuutipukki eli nuutipukin juhla ja sitä vietettiin seuraavasti: Osa kylämme nuorukaisista oli naamioittuja ja yksi pukkina. Iloisena tanssivat pukki ja sen seuralaiset kylässä talosta toiseen ja niin seuraaviin siksi kuin oli käyty neljätoista taloa ja osaksi tölliläisiä tervehtimässä ja hyvästijättämässä. Senlaatuinen oli meillä nuutinjuhla.

Porilainen 20.1.1893

Illanvieton toimi Luvian nuorisoseura n. s. Nuutinpäivän iltana [...] Kylällä kuljeskeleva Nuutipukki pistäytyi katselemaan nuorten iloa, mutta hämillään se sieltä lähti, huomasi kait ettei kaivattu, sanoo kirjeenvaihtajamme.

Kansalainen 14.1.1898

Minulle tutun oloisia 1900-luvun Knuutpukei on Uudenkaupunginmuseon kuvakokoelmassa.