Makaroonia napaan

Kungliga biblioteketin Vardagstryck-blogi esitteli ruotsalaista makaronimainosta vuodelta 1893. Tästä tuli (tietenkin) mieleen kysymys makaronin tulosta Suomeen. Meillähän oli makaroonivelliä ja makaroonilaatikkoa kauan ennen muuta pastaa. Mutta mistä lähtien?

Sanomalehtihakutuloksista aikaisimpia oli helsinkiläisen A. Hardénin siirtomaatavaramainos Helsingfors Tidningarissa 29.12.1849. Tässä makarooni oli nimenomaan italialaista samoin kuin Hämäläisessä 10.12.1858 julkaistussa mainoksessa. A. Hardénin valikoima monipuolistui ja mainoksessaan HT:ssä 30.11.1859 hän myi italialaista ja "tavallista" makaronia ja vermiselliä.

Tilanne kehittyy. Pohjalaisen 7.11.1896 sivulta löytyy mainos, jossa tarjotaan kotimaista makaroonia ja makaroonikirjaimia! Näiden väliin on listattu vermicellit ja tähtiryynit, joten nämäkin lienevät vastaavia tuotteita.

Makaroonivellistä löytyi lainausmerkein varustettu maininta Karjalan matkaselostuksesta Satakunta-lehdestä 21.6.1882. Makaroonilaatikko oli talouskoulun opinnäyte Tampereen uutisissa 14.12.1892. Kaksi vuotta myöhemmin Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulussa valmistettiin makaroonia ja juustoa sekä makaaroonilaatikkoa. Uusmaalaisessa 30.7.1909 julkaistussa kirjeessä kiitetään emäntiä todeten

Kun sinne tulimme, olivat viilivadit, puurovadit, makaryynilaatikot, voipytyt täynänsä elämän lihavuutta; mutta kun me sitten läksimme pois: katso, ne olivat sangen tyhjät!

Raahe-lehdessä 20.4.1910 julkaistu makaroonivanukkaan ohje muistuttaa 1900-luvun lopun makaroonilootaa, rakkaalla lapsella monta nimeä.

Kotimaisen tuotannon laajenemisesta löytyy uutinen Wuoksesta 19.2.1896. Wirroilla yritystoimintaa aloittanut insinööri P. G. Holm on saanut läpi varsinaista tekstimainontaa, jossa todetaan m.m.

Makarooni sekä vermisellit ja tähtiryynit, jotka ainoastaan muotonsa puolesta ovat erilaisia, sisältävät kaikki vehnäjauhojen ravintoaineet pieneen tilaan ahdettuina; makaroonitavaroita valmistettaessa puserretaan näet kankea vehnäjauhotaikina tavattoman kovalla hydraulisella painolla makaroonikoneen läpi ja kuivataan ne sen jälkeen täydellisesti. Tavallisista ruokatavaroista ne siis painoonsa verraten sisältävät eniten ravintoaineita; kala, kaalikset ym. eivät siinä suhteessa vedä makarooneille vertoja.

Kansalliskirjaston digitoimien pienpainatteiden puolelta löytyy 1920-luvulta osumia, jotka paljastavat kotimaisia makaronituottajia tuolloin olleen karamelleista paremmin (ainakin myöhemmin) tunnetut Hellas ja Fazer. Jälkimmäisen monipuolinen tuotanto oli tuolloin punavuorelaisessa rakennuksessa, jonka ohi kipitän nykyään lähes päivittäin. (Kuva hintaluettelosta 1930)