Laukkuryssistä pari (lainattua) sanaa

Joensuun maakunta-arkiston Maamme-näyttelyn sivulta Venäläiset Suomessa selviää, että

Venäläiset kulkukauppiaat olivat etenkin maaseudun väestölle tuttuja jo ruotsinvallan aikana. Vaikka heidän toimintaansa pyrittiin rajoittamaan ja rajoitukset jatkuivat vallanpitäjän vaihduttuakin, kulkukauppiaille löytyi aina asiakaskuntaa. ... Aivan mitä tahansa kulkukauppiaat eivät saaneet myydä, vaan myyntiartikkelit rajattiin lasi- ja saviastioihin sekä fajanssi- ja kotiteollisuustuotteisiin.

Saman näyttelyn Karjalaisista-sivulta löytyy vielä kuvaus Laukkumiesten kotimaa. Vähän kuvausta Vienan Karjalasta, joka alkaa

Ovathan meillä jo vanhastaan tuttuja nuo oudonnäköiset, parrakkaat miehet, joita on tavattu milloin taipaleilla, kantaen selässä täyteen ahdettua nahkalaukkua, taikka pirttilöissä kaupittelemassa rahvaalle silkkiliinoja ja kirjavia karttuuneja.

Vanhoissa sanomalehdissä on mainintoja kulkukauppiaista runsaasti. Sanomia Turusta julkaisi loppuvuodesta Vanhan nimismiehen muistoja. Ensimmäisessä osassa 11.11.1864 hän kuvasi kokemaansa laukkuryssän kanssa kokemaansa kaupantekoa - tekeydyttyään talonpojaksi

Minä rupesin vanhemman ryssän kanssa, joka näytti olevan toisten päämies, kauppaan. Hän näytti minulle plakkarikellon sanoen: Ostama hjyvä Hope' kjello — ei paljo maksama kjello — viisi rublja maksama kjäy hjyvä — olema oige hope'. — Minä katselin kelloa, vaan annoin sen takasin sanoen, en siitä huolivani; mutta nytpä vanha veijari rupeis kiusaamaan pahan tavalla: — "sinu nuor' mies, tarvitte hjyvä Hope' kjello. Minä tahto vaan nel' ja ygs buol rublja — ei magsa paljo — sinu naima — flikka tykkä kun' sinu on kjello — noh! juhta kaikki! — nel' rublja — osta pois" — vaan koska en vieläkän suostunut kauppaan, rupesi hän uudestaan alentamaan hintaansa. Minä otin vielä kerran kellon katsellakseni ja likemmin sitä tyyskättyä, havaitsin sen olevan messinkiä, hopealla silatun ja niinmuodoin ei mistäkän arvosta. Tämän ilmotin petturille, joka nyt kovin närkästyi ja sanoi minun tekevän pilkkaa: "sinu" — sanoi hän — tjekemä pilkka — kjello Hope' on — mutta sinu tahto maksaman vähä — olla visu, ei paljo raga — minu hjyvä mies, anta golme rublja, taikk' kaks rublja, juhta kaikki — seh' otta pois kaks rublja.

Kokonaisuutena nimismiehen muistelut voi lukea tästä.