Kuvat yllä ja vasemmalla ovat lehdestä Joulupukki II 1916, jossa oli niihin kuuluva Lauri Sauramon tarina Kustaa III:n käynnistä Hatanpään kartanossa Tammerkosken rannalla. Samaiselta matkalta lienee Topeliuksen tarina Kuninkaan hansikas - Kustaa III:n muistosta Suomessa, joka on julkaistu Talvi-iltain tarinoiden 1. osassa.Siinä herätti eniten mielenkiintoani kohtaus, jossa talonpoikaisvaimo pyytää kuninkaan lapsenlapsensa kummiksi. Lapsi Kymin kirkossa kastettiin kuninkaan kaimaksi: Gustaf Adolf.
En onneksi ehtinyt tehdä kuin yhden Hiski-haun ennen Googlen käyttöönottoa. Sillä nimittäin löytyi Jyrki Paaskosken Genos-artikkeli Kustaa III Pyhtäällä, jossa mietitään kyseisen tarinan totuustaustaa. Kymistä ei kastetta löydy, mutta
Merkintä Pyhtään kastettujen luettelossa heinäkuun lopussa 1790 tekee Topeliuksen tarinasta yllättävästi totta. Luettelossa on merkintä 27. heinäkuuta 1790 samana päivänä syntyneen talonpoika Matts Johanssonin ja Helena Johansdotterin tyttölapsen kastamisesta. Lapsi sai nimekseen Gustava. Kastettujen luettelossa mainitaan kummeina"- - Hans Kongl. Maj. ifr Sverje Allerdurchl. Stormacht Herrn Konung Gustav den Tredie, General Baron Armfelt, General Baron Klingsparre, General Graf von Horn (och) General Baron Essen."Topeliuksen tarinan tultua artikkelissa perusteellisesti käsiteltyä palaan Lauri Sauramoon. Wikipedia kertoo kyseessä olleen oikealta nimeltään Lauri Soini ja näköjään kirjoittanut muutakin historiallista. Lainasin kirjastosta otoksen
- Isä Johannes. Kangastuskuvia keskiajan lopulta
- Niskureita. Historiallinen romaani Kustaa Vaasan viime vuosilta
- Pyhä hymy. Historiallinen kertomus Hemming piispan päiviltä
- Pyhäsaaren arvoitus
- Punakaartin päällikön tytär
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti