Kolme esimerkkiä jälkimmäisestä. Sanomalehdessä Pohjan-Tähti julkaistiin 3.4. - 29.5.1867 tarina otsikolla Äidin hyvyys. Tositapauksia. Sen päähenkilö on "Kantolan Maria Simoniemen kylästä", joka Kemin pappilassa vuonna 1800 vihittiin Jaakon kanssa. Moista vihkimämerkintää ei löydy, mutta ehkä tarina on silti tosi. Ainakin dramaattinen.
Suhteellisesti rauhallisempaa kerrontaa on Muistelmia kouluajalta, joka julkaistiin sanomalehdessä Pohjois-Suomi 12., 16. ja 19.7.1879. Kolmeosainen tarina sijoittuu "alkupuolelle kolmattakymmentä vuotta" aikaisempaan aikaan ja jos jostain löytyisi saksalainen ennustus maailmanlopusta 13.6. saataisiin tarkka vuosikin selvitettyä. Varsinaista "pojat ovat aina poikia" meininkiä Oulun koulusta tässä tarjolla ja teksti niin todenmakuista, että pitänee pääosin paikkansa. (Toinen samantapainen on Muistoja koulu-ajoilta, joka kuvaa nimeämätöntä kaupunkikoulua 1850-luvun lopussa.)
Kolmas tarina löytyi sanomalehdestä Sanomia Turusta 25.6.1879 ja on otsikoltaan Pieni kuvaelma oman maamme pohjoisista (Tosi tapaus). Alkupuoli on erinomainen esitys siitä, että vielä 1800-luvullakin saattoi maanviljelijällä olla väärä tieto perintötilallisuudestaan ja tärkeät paperitkin hukassa. Kokonaisuudessa on muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten satulatta ratsastava tyttö. Kuvaelma on maantieteellisesti sijoitettu taloon "Kangasjärven ja Uljuanjärven välillä syvässä Piippolan metsässä" ja aikaan "puoliverta kolmattakymmentä vuotta" sitten. Paikkakuntaa paremmin tuntevat voinevat maantieteen avulla löytää oikean talon, jollei asiaa ole tarkoituksellisesti sekoitettu. Vahvistusta löytyisi rippikirjan huomautussarakkeesta ja vihittyjen listasta, niinkuin lukija helposti havaitsee.
Tarinassa ollaan käräjillä, joten kuvitusta vastaavasta tilaisuudesta kirjallistaiteellisesta joulualbumista Nuori Suomi vuonna 1901.
P. S. Faktaa edustaa varmasti (?) Gustaf Toppeliuksen teksti Oulun Kaupunnin Palosta 23:tena päivänä Touko-kuusa 1822
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti