sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Tähteitä ruokapöydiltä

Eilisillan joulupöydässä oli isäni kokkaamia ihanuuksia: erinomaista rosollia, herkullista imellettyä perunalaatikkoa, todella hyvää pähkinäistä mureketta (resepti Hesarista 2006) ja linssimureketta Anja Snellmanin reseptillä (Hesari 2011). Kaikista jäi tähteitä, joten näissä merkeissä...

Ann-Marie Hanssonin englanninkielinen artikkeli käsittelee esihistoriallista leipää. Viikinkiaikaa edustaa YouTube-video Horrible Histories Winter Cooking With The Hairy Vikings.

Englanninkielisessä blogissa mietittiin viikinkiajan ruokia ja rekonstruktioita yleisemminkin. Samassa blogissa myös keskiaikaisia reseptejä.

Noora Karpin opinnäyte oli Rickain kodos caickia kyllin - hercut hywät aina riittä:: Olde Hansan ruokalistan kielen autenttisuus. Keskiajalta kevyesti myös YouTube-video Horrible Histories Medieval Come Dine With Me.

Martti Kujansuu jakoi jo jokin aika sitten Agricola-palstalla varhaisia Suomea koskevia ruokamainintoja kirjallisuudessa.

Ruotsalainen Gastronomi.nu esittelee varhaisia keittokirjoja. Uumajan yliopiston digitoimissa kirjoissa on keittokirjoja 1700-luvultakin.

Vanha kunnon stoori perunan tuomisesta Pommerin sodasta löytyy Lasten suomettaresta vuonna 1857. (Toisesta saman vuoden numerosta löytyy se Topeliuksen tarinana tunnettu stoori vaarista, joka laitettiin kaukalosta syömään.)

Maanmiehen Ystävässä 24.02.1844 katsottiin mainitsemisen arvoiseksi:
"Viipurin läänissä usiammassa paikassa pietään kaura parassa riistana ja kasvatetaan enemmän kaura kuin muuta. Mutta erinomattain Parikkalan pitäjässä tekevät niin oppineesti kaura leipää, että se on kuin vehnästä ja syövätkin sitä paraastaan."
Varhaisnykysuomen korpuksesta löytyy Granlund, J.F. (suom.): Kokki-Kirja , elikkä Neuvoja tarpeellisempien Joka-aikaisien- ja Pito-ruokien Laitokseen , niin myös Monellaisiin leipomisiin ja juotavien panoin , ynnä Tarpeellisisa tietoja ruokien ja ruoka-aineiden korjusta ja säästystä j. n. e . (1849) Teoksen kieltä käsittelee Kristiina Anttilan gradu Anjowista öljyyn: Kokki-kirjan (1849) ruotsalaiset lainasanat ja niissä tapahtuneet muutokset nykykieleen verrattuna

Sanomalehdissä ei 1800-luvulla reseptejä ollut usein, mutta toisinaan sentään:
Potakka-juusto (Oulun Wiikko-Sanomia 16.2.1833)
Potaatti leipä (Maamiehen Ystävä 22.2.1845)
Talkkuna (Kuopion Sanomat 21.2.1857)
Katajamarja-sahti (23.7.1853 Oulun Wiikko-Sanomia)
Juustonteko (Sanan-Lennätin 9.8.1856)
Suomettaressa 13.4.1855 Evijärveltä raportoitua:
"Jokapäiväinen elanto on melkein matala. Kun puhdas rukiin ja ohran-sekainen leipä on, sen ohessa suolakalat, peruna ja piimä, niin siihen tyydytään hyvästi. Iltaisiksi keitetään puuroa tahi velliä ohraisista jauhoista. Voi ja ryyni-velli tai puuro ovat herkkuja, joita pyhinä ja juhlina syödään."
Suomettaressa 23.7.1858 Kolarista kerrottua:
"Ei täällä rasvalla räiskätä, ei se juokse alas suun pielistä. Harvoin syödään muuta keittoruokaakaan kuin puuroa. Leivällä ja puurolla on piimä nesteenä."
Suomen Julkisia Sanomissa 22.12.1862 ruokataloudesta Kajaanin maakunnassa:
"talonpojat täällä eivät elä niin laihasti kuin Uudellamaalla. Vedessä keitettyä jauhopuuroa ja velliä ei koskaan syödä, eikä keitikäs-potaattia. Potaatit keitetään lihan, linnun tahi kalan kanssa, puuro ja velli maidon kanssa. Savustettu ja päivänpaisteessa kuivattu liha ja läski, samoin kuivattu lintu ja kala, voi, maito, juusto ovat jokapäiväinen ruoka. Mutta leipä on tavallisinakin vuosina ja rikkaimmissakin taloissa kuitenkin sekoitettu akanoilla, olella ja petäjänkuorella. Ei täällä siis paljo leivällä eletä."
Kansalliskirjaston aarteisiin on digitoitu ruokalistoja, m.m. Restaurant du Grand Theatre d'Helsingfors, Diner 17.11.1877

Praktisk Illustrerad KOK-BOK för Svenskarne i Amerika (1899)

Nordiska Museetin sivuilta löytyy virtuaalinäyttely Mat genom tiderna.

Alla oleva kauppatavaroiden uudelleenmittaus on kuvitusta vuoden 1899 julkaisussa Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti