torstai 1. joulukuuta 2011

Espoossa 1749-1801

Useammasta oppaasta ja opastuksesta olen lukenut, että väestötilastojen yhteyteen on voitu merkitä mielenkiintoisia tietoja. Satunnaisten testailujen perusteella juttu on tuntunut unennäöltä, kun mitään tekstejä ei ole löytynyt.

Mutta uskoo kun näkee. Kirjastohakuun osui vuodelta 1963 pienpainate Espoon kronikka vuosilta 1749-1801, johon Aulis Oja on suomentanut juuri näitä tietoja säästä ja vuodentulosta, kalastuksen tuotosta, kulkutautitilanteesta, erikoislaatuisista kuolemantapauksista ja muista mainittavista tapahtumista. Taustatietoa siis yllinkyllin sukukronikoiden kirjoittajalle.

Minua kiinnostivat ne kuolemantapaukset. Espoohan edusti tuolloin ihan tavallista suomalaista maaseutua...
1749: Elokuun 10 päivänä löi Kauklahden rälssitalollinen Hans Hansson Sacka naapuriaan Erik Johansson Gesteriä multanuijalla selkään niin, että tämä kolmentoista päivän perästä kuoli
1751: Heinäkuun 26 päivänä tappoi savupiipun kautta iskenyt salama Bölen apumiehenvaimon Maria Andersdotterin tämän seisoessa ankaran ukonilman aikana keskellä erään pienen talon tupaa.
1752: Tammikuun 1 päivänä kaatui manttaalikomissari Soederstedt-vainajan 8-vuotias poika Reinhold onnettomasti omassa kädessään olleen puukon päälle niin, että puukko sattui hänen sydämeensä ja hän heti kuoli pääsemättä ulos huoneesta.
1753: Huhtikuun 26 päivänä putosi Lövkullan ratsutilallinen Mats Johansson kalanpyydyksiään kokiessaan järveen ja hukkui kyynärän syvyiseen veteen.
1754: Marraskuun 25 päivänä hukkuui Frisansin kalastaja Bertil Claesson yhdessä erään Hamiltonin rykmentin ruotsalaisen sotamiehen kanssa palatessaan meritse Helsingistä. Joulukuun 14 päivän aamuna sulkeutui Mårtensbyn Lapin talollinen Nils Engelsman pihansa ulkopuolella olevaan tupaan ja ampui itsensä musketilla kuoliaaksi niin, että kokopää ja kaula lensivät kappaleina ympäri huonetta; tämä itsemurhaaja oli entinen Itä-Göötanmaan rykmentin sotamies, joka oli saanut eron vuotta aikaisemmin.
1755: Nouksin Maurlan raajarikko Henrik Henriksson kaatui muun väen poissa ollessa lieteen ja poltti toisen kylkensä niin että kuoli puolen vuorokauden perästä. Reservirakuuna Abraham Korneus ja ren ki Sven Sunesson hukkuivat Sökön tiilitehtaan luona kuljettaessaan tiiliä ruuhella, joka vajosi pohjaan.
1760: Eräs halvaantunut mies putosi ruuhesta onkiessaan kaloja järvellä. Eräs eronnut sotamies paleltui juovuspäissään kuoliaaksi yöllä ruotuisäntänsä oven edessä. Eräs talollisen leski paloi riihessä niin pahasti, että kuoli puolen vuorokauden perästä. Eräs renki kuoli päähänsä saamastaan iskusta joulukuun 26 päivän aamuna.

Ja sitä rataa. Rikollisuuttakin esiintyi. Vuonna 1762 on todettu
Mårten Omanderia, joka ei ollut kunnioittanut äitiään, rangaistiin 40 raippaparilla ja julkisella kirkkorangaistuksella. Sotamies eli apumies Svante Edler sai samalnlaisen rangaistuksen murtovarkaudesta. Kappalainen, varapastori Jacob Avenius kärsi jahtimestari Amnoriniin kohdistuneesta perättömästä ilmiannosta 20 päivän vesi-leipä-rangaistuksen Helsingin tyrmässä.
Kun uusi kirkkoherra aloittaa vuonna 1775 jäävät erikoiset tapahtumat pois. Joko lomakkeessa ei ollut niille enää paikkaa tai kirjauksia ei nähty tarpeellisiksi. Tämä voisi selittää omien havaintojeni laatua, kaikki eivät ole muistiinpantavia asioita nähneet samaan tapaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti