Myrsky vm 1850 ja muuta ilmastotietoutta

Lasten Suometar jakoi numerossaan 1856 tietoa ankarasta tuulispäästä:

Suojärvi on pitäjän nimi aivan Venäjän rajalla viipurin läänissä. Siellä tapahtui ankara tuuliaispää toukokuun 2 p:nä 1850 eli 6 vuotta takaperin. Se kohosi yhtäkkiä, kulki nopeasti lännestä itään päin noin 5 peninkulman matkan ja raivosi tällä välillä pitäjän läpi seuraavalla tavalla:
1) Suojärvellä kohotti suuren vesipatsaan, joka kulki veden pintaa myöten vastaan päin itse tuuliaispään lentoa;
2) repäsi ulkokaton ja hirret välikaton rajasta talonpojan Aleksei Menin tuvasta Hukkulan kylässä;
3) kohotti suuremman veneen , jossa oli 15 leiviskän painavainen ankkuritouvi sisässä , Leppäniemen kylän rannasta noin 36 kyynärän korkealle ilmaan, jossa se särkyi ja putosi palasina maahan; ankkurintouvi kääriintyi, pudottua, puiden ympärille;
4) talonpoika Sidor Ijeviev, viime mainitusta kylästä , katsoi ala-ikäse n lapsen kanssa tätä luonnon ihmettä syrjästä, mutta peläten sen hirmuista menoa, tahtoi hän suojella lasta ja pani sen maahan, ruveten itse päälle ja pitäen kumpaisillaki käsillänsä puun kannosta kiini; tuuliaispää nosti hänen pystyyn, niin että jalat seisoivat 10 minuuttia ilmassa; lapselle ei tullut vahinkoa, eikä hänellekään;
5) lähätti sylen päähän toiseen kohtaan erään talonpojan saunan, jossa silloin sattui muuan ihminen kylpemään; lattia saunasta jäi entiselle paikallensa ja kylpijälle ei tullut mitään vahinkoa;
6) muutti erään talonpojan myllyn 2 kyynärää entisellä sijalta;
7) kohotti ilmaan pienemmän veneen niin korkealle, että se vaan vähän näkyi, vene tuli särkymättä alas erään talon pihaan;
8) kaatoi maahan kaikki sen tiellä olevat ihmiset; ja
9) repi puita ja pensaita juurineen ylös metsästä, jota kulki, niin että sen jälki oli niin sileä ja hakattu kuin mittarin tie.

Itsehän kerroin täällä taannoin akkaa lennättäneestä ilmavirrasta. Tällaisten ilmiöiden ennustamiseen ei tainnut olla apua ajan kirjallisuudesta:

• Talon-pojan sää- eli ilma-kirja, taikka Tarpeellisia tietoja maanwiljeliöille ilman-muutteista. Uusi, par. ja lis. p. [Turku]: [Frenckell], 1848. 15 s.
• Uusi ja wakaa ilman-ennustaja, eli, Maanwiljeliöille tarpeellisia tietoja sään- eli ilman-muutteista: ynnä lisäys, sisältäwä sekä tawallisten ristinimein merkitystä, että osoitusta lyhyimmistä matkoista kaupunkein ja postikonttuorein wälillä Suomen Suuri-Ruhtinanmaassa. Porissa: Sjöblom, 1851. 36 s. + 1 liitelehti.

Tukholmassa painettiin 1824 vapaaherra Ehrenheimin arvatenkin viisas puhe Om climaternes rörlighet.

Ilmaston lämpenemisen historiasta Suomessa on Veikko Palvo koonnut tietoa Agricola-palstalle.

Sarjassa Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk on

• osassa 18 Meteorologiska anteckningar ordnade och sammanställda af Adolf Moberg
• osassa 41 Fenologiska anteckningar ordnade och sammanstälda af Adolf Moberg
• osassa 48 Förteckning på tiden, då de Allmaennaste trae och buskar kring Åbo utslagit
  blad och blommor åhren 1750, 51 och 52, enligen Kongl. Vet. Acad. begaeran utrönt af I. Leche
• osassa 55 Fenologiska iakttagelser i Finland åren 1750—1845. Sammanstälda och ordnade
  af Adolf Moberg.

Tuoreinta silmiini osunutta ilmastohistoriaa on Heli Huhtamaan gradu Frosts, Floods, and Famines - Climate in Relation to Hunger in North-East Europe A.D. 1100–1550 . Huhtamaa ei viittaa ruotsalaiseen tutkijaan, jonka tekstejä olen pari ottanut talteen:

• Fredrik Charpentier Ljungqvist: Den medeltida värmeperioden – fortfarande en het potatis
• Fredrik Ljungqvist: A Regional Approach to the Medieval Warm Period and the Little Ice Age

Jälkimmäinen juttu on verkkojulkaisussa Pages vol 19 no 1, joka kokonaisuudessaan käsittelee keskiajan lämpöperiodia.

1600-luvun alun brittiläisiä myrskyjä ja tulvia esittävät kuvat Mason Jacksonin kirjasta The Pictorial Press