Tukholmaan...

Joulukuun alkuun on Tukholman matka tilattuna ja suunnittelun suurin ongelma on ettei kahdessa päivässä ehdi todellakaan nähdä kaikkea. Edes kaikkea ennen näkemätöntä. Vaikka kaupungissa on monesti käynyt, aina jää jotain katsastamatta.

Ja vaikka Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjat olen monasti selannut, löytyi sarjasta äskettäin jotain ennen huomaamatonta. Nimittäin osasta 41 vuodelta 1980 Leo Nyholmin kokoama listaus "Utdrag ur Katarina församlings i Stockholm räkenskaper 1710-1721". Läpisilmäilyllä löysin siitä isovihaa paenneen esi-isäni ykkösvaimon, joka oli maksanut äitinsä hautauksen. Tiesin ennestään naisen olleen Tukholmassa, mutta lisätieto ei ole pahaksi.

Niinpä kannattanee todeta, että...

Janne Asplund on jatkanut Tukholman suomalaislöytöjensä tiedotusta SukuForumin ketjussa, viimeisimmät kasteita.

En ole vielä paikantanut suomalaisen seurakunnan papin asuntoa Tukholmasta, mutta vuoden 1646 luettelosta löytyy lukkari. Samassa myös suomalainen leski Maria.

Ruotsissahan yhdisteltiin kuntia jo 1900-luvun puolella ja äskettäin tuli eteeni Riksantikvarieämbetetin listaus Förteckning över städer och socknar, jossa on listattu yhdistämisten tuloksia. Mutta esipuheessa kerrotaan muutoksia tapahtuneen jo aiemmin:

Jordregistersocknen hade inte alltid samma gränser som kyrkosocknen (landsförsamlingen) eller landskommunen. Vid sekelskiftet 1900 hade emellertid rikets indelningar reglerats, så att registersocknen sammanföll med kyrkosocknen och i de allra flesta fall också med landskommunen.

Niin kuin ei olisi jo muutenkin tarpeeksi vaikeaa tehdä tutkimusta vieraassa maassa. Jos kyseiseen hyppäykseen kuitenkin on tarvetta, tukea maantieteelliseen orientoitumiseen voisi ottaa Project Runebergin digitoimista 1800-luvun kirjoista kuten Tham, Wilhelm : Beskrifning öfver Stockholms län, Beskrifning öfver Upsala län ja Beskrifning öfver Westerås län. (Listaus kaikista digitoiduista kirjoista.) Oma katkera kokemukseni on kylläkin, että kirjallisuustutkimuksenkin tekeminen lahden yli osoittautuu monta kertaluokkaa vaikeammaksi kuin Suomessa.

Ruotsin menneisyydestä on tietenkin runsaasti verkkolähteitä. Paikallinen tiedelehti (?) Forskning & framsteg, on antanut vapaaseen lukuun jutun viikinkien kielestä (Obegriplig i dag). Lisää linkkejä ja tuoreita uutisia löytyy mainiolta sivustolta Nätttidningen Svenska historia. Sen kautta löysin tuoreen lasten historiaohjelman Förr liksom, josta ainakin ensimmäisen jakson onnistuin katsomaan netin kautta Suomestakin.