Perjantainakin vietin vapaapäivää, ArkeOPEda-seminaarista nauttiakseni. Tieteiden talolle oli kerääntynyt ihan mukavan kokoinen joukko kuuntelemaan arkeologiapedagogiasta kertovia esityksiä.
Aamun aloitti ruotsalainen arkeologi Göran Gruber, joka kertoi kaivauksien tiedottamisesta. Hän lopetti taannoiseen "dildo"-uutisointiin, joka lähti hänen blogipostauksestaan yllättävän kauas ja yllättävän nopeasti. Verkkomediaa ei voi hallita. Toinen vieras Ruotsista oli Åsa M. Larsson, jonka kaappasin kahviseuraksi. Keskustelu sujui oikein mukavasti, kun olimme kovasti samaa mieltä blogien erinomaisuudesta tieteentekijöiden palveluksessa.
Kahvin jälkeen kuulimme Eero Muurimäen esityksen hajanaisesta urastaan arkeologian popularisoinnin parissa. Selvisi, että hän oli ollut tekemässä Saarijärven kivikautista kylää, jossa juuri kävin. Mies tuotti selvää puhetta, joten työväenopistossa vetämänsä Arkeologian ABC pysyy kalenterissani. (Alkaa 24.10.)
Sitten siirryimme pohjoiseen, josta oli tullut Norjan puolelta puhumaan Eeva-Kristiina Harlin saamelaisten kulttuuriperinnön kokoamisesta ja jakamisesta. Monipuolisesta esityksestä jäi mieleeni parhaiten museoesineestä syntynyt vaatemuoti perinnepukeutumisen parissa. Kulttuurin elävänä pitämisen ja säilyttämisen ristiriitaa Harlin ei kuitenkaan kommentoinut.
Pohjoisesta toi terveisiä myös Taisto Karjalainen, joka puhui II maailmansodan jäännösten inventoinnista Lapissa. Erinomaisen mielenkiintoista. Paljon jäljellä, osa vaarallista, osa rahanarvoista. Jos alueet julkistetaan, sekä kerääjät että siivoavat löytävät paikalle. Kaikkea ei voida säilyttää. Kaikkea ei pysty enää tunnistamaan, miten erotetaan suomalaisten ja saksalaisten pitämän vankileirit? Saksasta on tultu jäänteitä katsomaan eli turismillekin olisi mahdollisuuksia.
Kahden Museoviraston arkeologin esityksestä poimin itselleni uuden tiedon, että jokamiehenoikeudet eivät koske järjestettyä retkeilyä vaan maanomistajalta pitää pyytää lupa. Onkohan tämä tehty kaikilla niillä retkillä, joihin olen osallistunut?
Lounaspöydässä joku kysyi, että olenko minä se Kaisa Kyläkoski, joka "aina" kirjoittaa Agricola-palstalle? Heh, jos nainen tietäisi tästä blogistakin... Lauantaina tuli sitten toinen kysymään, josko olen se Kaisa Kyläkoski, joka usein kirjoittaa SukuForumiin. Juu, juu.
Uudemmasta pedagogiikasta: Olenko lähettänyt sinulle linkin siihen tutkielmaan jonka tein Odert ja Sebastian Gripenbergistä? Miesten ansiot Suomen koululaitoksen kehittämisessä ovat aivan valtavat. Linkki on tässä:
VastaaPoistahttp://kari.kotiseutuarkisto.fi/VoipaalaGripenbergKoulu.pdf
Tuossa kotiseutuarkisto.fi:ssä on myös iso määrä Sääksmäkeä ja sen historiaa käsitteleviä sivuja, ja jonkin verran myös genealogiaa, varsinkin Voipaalan kartanon historiaa käsittelevillä sivuilla.
Kiitos linkistä, en ollut sitä aiemmin saanut. Nyt tallessa ja otetaan esiin kun täydentää jotakin muuta aineistoa.
VastaaPoista