lauantai 8. lokakuuta 2011

Lehtileikkeitä

Lokakuun Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä oli laaja haastattelu Pirkka-Pekka Peteliuksesta. Olen yhdistänyt hänet luontotietoon, mutta näköjään hänellä on kiinnostusta historiaan. Toiverooliksi hän nimittäin ilmoitti Carl Olof Cronstedtin selostaen
"Sen pitäisi lähteä Kustaa III:n hallituksesta, jossa Cronstedt oli meriministeri. Sitten olisi Kustaa III kuolema ja se, kun hänen poikansa Kustaa IV Adolf astuu valtaan. Uudelle kuninkaalle ja Cronstedtille tulee kiista kolmesta mitättömästä asiasta, joista yksi on upseerien univormujen napit. Ja tämä ääliömäinen Kustaa IV Aadolf karkottaa niskoittelusta tämän Ruotsinsalmen taistelussa kunnostautuneen amiraalin, joka 1799 tuhosi koko Venäjän laivaston Kotkan edustalla. Mä haluan puhdistaa tämän jannun maineen!"
Äitini tilaamaa Hufvudstadsbladetia kierrätettiin kotiini luettavaksi pieni pino, josta irtosi monta leikettä. Pakinassa (30.9.2011 s. 24) Bengelsdorff aloittaa keski-ikäisestä herrasta, joka ilmoitti olevansa valmis oksentamaan nähdessään suomalaisten joukossa rauhallisesti liikkuvia huivipäisiä tyttöjä. Pakinoitsija olisi ollut kiinnostunut kuulemaan, minkälainen oksennus herralta pääsee Ruokolahden eukkoja esittävän Edelfeltin maalauksen edessä. Sen kansallisaarteen.

Näkemäni Svenskanin Auroran arvostelu oli myös julkaistu 30.9. Löytyy myös verkosta. On pidempi kuin blogitekstini kappaleet, mutta "mukavasti" samoilla linjoilla.

Anna -Lena Laurén oli haastatellut Oula Silvennoista, Hannu Rautkalliota ja Jörn Donneria. Juttunsa otsikko on "Nu vill Finland veta allt om sin historia" (3.10.2011 s. 14-15). Infolaatikon mukaan Silvennoinen on parhailllaan mukana neljävuotisessa tutkimushankkeessa "Cultures of Silence - the evolution of the Finnish version of Vergangenheitsbewältigung", josta tullee ulos lisää totuuksia kansalliskuvamme laajentamiseen.

Loppukevennykseksi leikepinosta löytyy Yhteishyvästä (10/11 s. 18-25) Jenny Belitz.Henrikssonin kirjoittama juttu 1950-lukua ihannoivasta ja uudelleen elävästä pariskunnasta, josta tavaroineen on saatu kauniita kuvia. Teksti ei kyseenalaista valintoja, jotka eivät ilmeisesti tavoittele ehjää kuvaa menneestä todellisuudesta.
"Pauligin peltiset kahvipurkit ja arabian elämää nähneet posliinitassit kuppeineen sekoittavat jenkkityyliin Suomi-nostalgiaa. Kaiken kruunaa jukeboksi."

"Vaikka kolmikko haikailee mennyttä, ei esimerkiksi kännykästä tai tietokoneesta luopuminen tuntuisi heistä hyvältä. Sodan jälkeisen Suomen pula-aikakaan ei innosta.
Onko se sitten niin, että vanhasta poimitaan vain parhaat palat?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti