sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Karttahistoriaa

Torstai-iltana suuntasin ensimmäistä kertaa elämässäni Kannelmäkeen. Vetonaulana oli Helsingin työväenopiston ohjelmaan kuuluva Mikko Huhtamiehen kolmen luennon tiedehistoriapläjäys.

Tämän ensimmäisen session aiheena oli "Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626)". Määritelmäsulkeisten jälkeen katselimme karttoja. Varhaisin näistä oli vuonna 1427 piirretty omituisuus, jossa kiinnitti huomiotani selkeät valtiorajat. Jostain muistin perukoilta puski puolikas ajatus luennoitsijasta joskus jossain. Hän oli näyttänyt meille varhaisia karttoja ja huomauttanut, kuinka vähän niissä oli rajoja.

Muistan sitten oikein tai väärin kiinnitin nyt ylimääräistä huomiota rajoihin ja noteerasin niiden ohessa, että Mercatorin kartassa 1595 "Ruotsin integraalisena osana ollut" Suomi oli ympäröity ihan omalla värillään. Bureuksen kartassa 1626 on selvä raja Norjan ja Ruotsin välillä, mutta Ruotsin itäraja loisti poissaolollaan. Rajanveto on vaikeaa.

Huhtamiehen pointti ei ollut niinkään karttakuvan kehityskaari, joka jäi esityksessä toisistaan hieman eroavien karttakuvien varaan. Hän halusi painokkaimmin positioida Carta Marinaa PR-työkaluksi, jolla Pohjolasta oli luotu houkutteleva kohde eteläiselle osaamiselle ja ehkä pääomallekin. Minulle oli uutta tietoa, että venetsialaiset kävivät opettamassa Pohjolassa veneenrakennusta todistettavasti 1600-luvun alussa ja hyvin mahdollisesti jo 1500-luvun puolella. Tuskin olin selvinnyt Seppo Aallon kertomasta tervanpoltto-opetuksesta ja nyt selviää ettei me osattu edes paatin rakennusta. Mitä vielä?

Olaus Magnuksen Carta Marina on yksityiskohtia myöden tarkasteltavissa Kungliga Biblioteketin sivuilla. Siellä voi bongata vaikka kaleerilaivan Norjan rannikolta. Tämä väärään ympäristöön eksynyt alus on Huhtamiehen teorian mukaan Olauksen rahoittajan suuntaan tekemää suhdetoimintaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti