Kustaan sodasta muistettua

Nimimerkki K-ll-n (todennäköisesti Kustaa Killinen) kirjoitti Satakunta-lehteen (16.9.1876) kansan historiamuistoja, joukossa tämä tarina Kustaa III:n sodasta:

"Niitten miesten joukossa, jotka Suomenmaata Venäjän alamaiseksi juonittelivat, oli myöskin eräs Tilistedt, joka piti olleen Porin rykmentin eversti. Hän kuitenki juonissaan joutui sellaiseen ahdinkoon, että hänen täytyi paeta Venäjälle. Kun sitte syttyi "rajasota" (kolmivuotinen sota) tuli hän siinä sodassa Venäläisten päällikkönä Suomalaisia vastaan.

Sattuipa sitte niin, että Suomalaiset saivat piiritetyksi sen Venäläisen joukon, jonka päällikkönä Tilistedt oli; mutta kun hän huomasi vangiksi joutuvansa, nousi hän suurelle kivelle, sentähten, että hänet olisi siitä ammuttu. Mutta eräs Porilainen sotamies tunsi hänet ja huusi kumppaneilleen: "Älkäät ampuko, se on Tilistedt". Kivelle noussut huusi vastaan Suomen kielellä: "Ampukaat vaan, en minä ole Tilistedt". Ei häntä kuitenkaan ammuttu, vaan tungettiin yhä lähemmäs, kunnes varmaan hänet tunnettiin Tilistedt'iksi; silloin käski Porilaisten päällikkö miestensä rääkätä häntä, miten vaan tahtoivat. Ylönniskojaan vedettiin hän sitte alas kiveltä, sotamiehet sylkivät tupakkasylkeä vasten hänen silmiään ja haukkuivat häntä isänmaan pettäjäksi.

Sitte hän vietiin vankina Vaasaan, sillä lähemmäksi rajaa ei tohdittu pysähtyä. Matkalla hän yritti itseänsä tappaa nälkään, vaan ei kuitenkaan saattanut. Sitte Vaasan miehet vartioivat häntä sangen tarkoin "raastuvan kurrassa", kunnes kuninkaalta tuli tuomio, että hän on omanporttinsa päälle hirtettävä. Vaasassa hän ensin vietiin ratsastain kaikkein huonoimmalla hevosluuskalla, mitä kaupungissa oli, hovioikeuteen, jossa häneltä kunniamerkit riistettiin. Hänen rouvansa ja sukulaisensa saivat kuitenki pyynnöillään kuninkaan muuttamaan tuomion siten, että Tilistedt saatiin mestaamalla kuolettaa. Sitte hänet taas kuljetettiin rajalle mestattavaksi; sanotaan kuitenki että hänelle oli laitettu teko-pää ja kaula, jossa oli vasikan verellä täytetty rakko; hän niinmuodoin ei tullutkaan mestatuksi, vasikan veri vaan juoksi, ja Tilistedt haudastaan pakeni taas Venäjälle.

Onko moista Tilistedtiä ollut, en tiedä. Muita sanomalehtihakemistosta poimittuja muistelmia kyseisestä sodasta :

• Muistelmia kolme-vuotisesta sodasta. (Suomessa 1788-90.) 1.4.1865 Suometar
• Kuvaelmia 1788-90 vuosien sodasta. Kert. A.R-dt. 1. Wenäläisten olo Leirimäellä. 27.09.1883 Savonlinna, 4.10.1883 Savonlinna
  
• Kuvaelmia 1788-90 vuosien sodasta. Kert. A.R-dt. 2. Pihlajalahden tappelu 4.10.1883 Savonlinna
• Kuvaelmia 1788-90 v. sodasta. Kert. A.R-dt. 3. Parkuinmäen tappelu. 11.10.1883 Savonlinna
• Kuvaelmia 1788-90 v. sodasta. Kert. A.R-dt. 4. Yrjö Fredrik Tigerstedt. 5. Tapaukset Immolassa 15.11.1883 Savonlinna
  
• Kuvaelmia 1788-90 v. sodasta. Kert. A.R-dt. 6. Niitä näitä sanotun sodan ajoilta. 6.12.1883 Savonlinna, 3.1.1884, 24.01.1884 Savonlinna
• Tarina rauhanrikosta 1788. (Savonlinnassa säilynyt tarina ruotsalaisen piiritysjoukon tulosta.) 6.4.1886 Uusi Suometar
• Seka-sanomia. (Dorothea Maria Theslöf, Ruotsinsalmen tappelussa.) 24.11.1864 Mikkelin Wiikko-Sanomia

Carl Christopher Ekmanin Dagbok förd under kriget i Finland 1788-1790 löytyy Archive.org:sta kahtena kappaleena. Alla Kustaa III:een liittyviä kuvia Turun lehdestä 29 &31.03.1892.