Tapahtui noin 299 vuotta sitten...
Venäjän armeijan saapumista Viipuriin ei London Gazette hakujeni perusteella huomioinut ollenkaan. Ensimmäiset uutiset Suuresta Pohjan sodasta Suomen aluetta koskien löytyivät vasta toukokuussa 1712. Tuolloin numerossa 1.5.1712 julkaistiin kirje Pietarista päiväyksellä 12.4. Siinä raportoidaan suurista valmisteluista, kun 14 000 miestä oli lähdössä kohti Turkua.
Lehteen 6.5.1712 ehti Danzigista 30.4.1712 päivätty kirje. Sinnekin oli ehtinyt kirje Pietarista "We have advice from Petersburg, that the Preparations which the Czar is making for a Descent into Finland are still continu'd with Vigour"
Hampurissa oli eri kalenteri kuin Lontoossa ja 20.5. päivätty tiedote ehti saman päivän lehteen: "It is reported here, that the Czar has sent Orders for a Bedy of his Troops, consisting of Fifteen or Sixteen thousand Men to March by tho way of Ingermerland in Finland to attack the Fortress of Abo."
Seuraava Hampurin raportti on päivätty 3.6. ja ilmestyi myös saman päivän lehdessä. Väite maan valloitukselta tuntuu ennenaikaiselta, mutta juttu on samalla sivulla kuin lehden päiväys, joten on uskottava näin tosiaan käsitetyn. Että enää Turku oli valloittamatta. "We have Advice from Petersburg of the Twenty-eighth of the last Month, that in all probability his Czarish Majesty would not arrive in Germany, so soon as he had at first designed, because he had since taken a Resolution to go in Person with his Transports into Finland, to make the Siege of Abo, which is the only Place that remains under the Swedish Dominion in that Province."
Hampurissa 28.6. päivätty raportti löytyy 20.6.1712 lehdestä. "His Czarish Majesty has a Body of fifteen thousand chosen Men in Finland, under the Command of the Admiral Apraxin, and it is expected that they shall undertake something of great Importance."
Ja tähänhän tämä ei lopu.
Tässähän piti ihan kaivaa esiin Antti Kujalan Miekka ei laske leikkiä.
VastaaPoistaPietari Suuren sotatoimien painopiste oli 1712 Ruotsin Pommerissa, jonne oli tarkoitus hyökätä yhdessä tanskalaisten ja saksilaisten kanssa. Apraksinin piti Suomen suunnassa tehdä diversio eli hyökkäys Ruotsin voimien sitomiseksi. Tämän tavoitteen kannalta sopi tietysti rummuttaa tavoitteena olevan Turku. Tsaari purjehti vesien auettua huhtikuun lopussa Viipuriin toimittaen kaupunkiin muonaa varuskunnalle sekä tulevaa hyökkäystä varten. Hän kuitenkin palasi pian Pietariin, ja jatkoi sieltä Pommeriin kuultuaan rauhan palautuneen Turkin suunnalla.
Sotatila osmannien kanssa näyttää noina vuosina olleen todellinen on/off-tilanne ja vaikuttaneen suuresti kehitykseen Itämeren sotanäyttämöllä. Ja olihan Kaarle XII:kin vielä silloin Turkissa.
Kiitos. Arvelinkin, että näistä saisi analysoimalla enemmän irti, mutta jatkan silti minimalistisella linjalla. Työekonomiaan vedoten.
VastaaPoistaNäitä uutisia silmäillessä tuli tietenkin huomattua sodan kansainväliset aspektit, jotka ovat - ainakin minulta - Suomeen keskittyessä unohtuneet. Kallen Benderin oleskelusta näkyi mielenkiintoisia näkemyksiä sekä seuraamuksia, mutta niitä en näihin koosteisiin ottanut mukaan.