sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kerääntynyttä

Kapakalle kerääntyneet miehet ovat kirjan The Entertaining History of Jobson & Nell kuvitusta. Lisää "iloisia" kuvia ja tekstiä 1600-luvun alkoholin käytöstä löytyy blogitekstistä The Fumes Of The Wine Do Ascend, And Other Pieces Of 17th-Century Drinking Wisdom

Jos yhtä, niin toista tarjoaa Finlandia-kilpailun, jonka vastaukset löytyvät Finlandia-katsauksista. Joita siis oli 700 kpl.

Espan lyyli kertoi työtilanteestaan:
Työnkuva säilyy, mutta museo ja luetteloitava aineistokin vaihtuu hetkeksi välillä, vaikka haave lyhyestä työmatkasta ja monipuolisemmasta työstä ei toteudu vielä. Tosin luetteloinnin yksitoikkoisuuden puolustukseksi täytyy sanoa se, että mitä enemmän tietää luetteloitavasta aiheesta, sitä tutkimuksellisemmaksi työ muuttuu. Siksi mäkihyppykuvat miellyttävät nyt hieman enemmän, kun tietämys ja tiedonhankintakyky on parantunut huomattavasti. (Ja syytäkin tiedon karttumiseen on, koska en tiennyt mäkihypystä ja sen historiasta kuin Matti Nykäsen ja Toni Niemisen tarttuessani tähän työhön.)
Anu Lahtinen jakoi löytöjä kirjallisen kulttuurin lomasta.

Nautelankosken museossa vietettiin radioamatöörien päivää.

Velma katsoi DVD:ltä dokumentit Kenen joukoissa seisot.

Kirjavinkeissä Kaisa esitteli Kristina Carlsonin romaanin William N. päiväkirja, joka on "historiallisen henkilön fiktiivinen päiväkirja". Sinisen linnan kirjastossa oli luettu Kaari Utrion tuorein historiallinen romaani Oppinut neiti.

Julius Murtojärven opinnäyte esittelee
Turun kauppatorin talot.

Sivistys-lehdessä todettiin "Syksyn harrastekirjoista moni on saanut alkunsa blogista. Sosiaalinen media toimii myös kirjan markkinoinnissa." Tjaa.

Dick Harrison kirjoitti på svenska aiheesta "milloin Venäjästä tuli vihollinen". Oli se kamalaa, että venäläiset idässä kantoivat veroja väkivallalla. Ei ruotsalaiset länsi-Suomessa moista varmaankaan tehneet?

Iloksi muuttuu -blogin kirjoittaja työstää historiallista romaania. Kesäkuussa hän vieraili tapahtumapaikoilla ja kirjoitti:
Suurin asia oli tajuta, että tämänhetkinen miljöö tekstissäni on ihan vääränlainen. Nyt olen sijoittanut tapahtumat ympäristöön, jossa on paljon alavia peltoja, ja niiden vieri kulkevia sorateitä, mutta todellisuudessa miljöö tuolla ei ollut lainkaan sellainen. Alavien peltojen sijaan oli paljon tiheiden metsien keskellä meneviä hiekkateitä. Lisäksi sain ihan sattumalta paljon informaatiota paikalle tyypillisistä lintulajeista ja hyönteislajeista. Kenties niitäkin tietoja voi jossain kohtaa tekstiä hyödyntää. Olin laatinut pitkän listan kysymyksiä joihin toivoin matkan antavan vastauksia. Vaikka monet historialliset faktat tarkentuivatkin, niin vain puolet kysymyksistä tuli ratkaistua ja puolet jäi edelleen auki. Oli kuitenkin avartavaa ihan konkreettisesti kävellä samoja katuja kuin kirjani henkilöt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti