Kirja alkoi parilla faktasivulla, joissa kerrottiin minkälaisia linnoja on ollut olemassa ja miten linnoista saadaan tietoa. Esiteltäväksi ei oltu valittu pelkästään linnalinnoja vaan kirjaa oli rikastettu kartanolinnalla ja linnoituksilla. Ilmeisesti tärkeä osa valintakriteeriä oli ollut, että paikoissa on mahdollista vierailla. Kustakin kohteesta oli aukeamallisen verran historiafaktaa ja tätä seurasi yksi tai useampi tarina, jotka useimmat oli kirjoitettu lapsen näkökulmasta.
Mikkanen on kirjoittanut paljon historiasta ja kaikki kerrottu tuntui uskottavalta. Alun Turun linnan tarinat olivat turhan tuttuja, mutta loppupuolella oli tuoreempiakin aiheita, joista teki mieli saada lisätietoa. Kuka oli Olavinlinnasta karannut Joachim Mitzloff? Koska kyse oli lastenkirjasta, lopusta valitettavasti puuttui kirjallisuusluettelo.
Valojärven maalaukset kuvittivat minusta kirjaa mukavasti ja huumorilla. Hesarin arvostelussa (13.6.2011) nipotettiin : "Nykyasussaan linnat eivät vastaa kokemuksiani. Esimerkiksi tiiliportaiden askelmista puuttuvat painaumat." Mutta eikös kuvitus liity tarinoihin, joissa liikutaan vuosisatojen takaisessa ajassa? Sen sijaan olisi kyllä voitu sivulla 51 käyttää hieman 1500-lukumaisempaa käsialaa, kun kuningas Kustaa mukamas kirjoittaa Erik-pojalleen 1556.
Kuvitus alla ei ole kyseisestä kirjasta vaan Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta polulta
Rakennushallitus > Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma) > Linnat, kartanot, museot ja näyttelyhallit > 1-11. [Kastelholman linna]. (RakH II Iba. 76c/- -)
Hienon kuvan olet löytänyt. Itsekin olen kiinnostunut linnoista. Tällä hetkellä Narvan linnasta. Itsekin viikko sitten mietin kuinka monessa linnassa olenkaan käynyt. Muutenkin blogiasi on mukava lukea, kun aiheetkin ovat kiinnostavia.
VastaaPoista