Koskisten jälkeen
vuonna 1893 ilmestyneessä Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi runossa Puoluemiesten pikakuvia nimimerkki Timo esitteli kaksi kävelijää. Ensimmäisen tunnistan Agathon Meurmaniksi ja toisen identiteetistä saa esittää arvauksia.
Vaan kenpä tulevi tuolta,
Tepastaapi tietä myöten
Alta kulmien katellen?
Se on karhu Kangasalta,
Vielä veitikka vikevä,
Iki nuori irvihammas —
Vaikk' on vanha vuosiltansa,
On soassa ensimmäinen,
Taitorikas tappeloissa,
Kynäkähmässä kipakka,
Sanapainissa parahin,
Aina riski riitelöissä,
Päivälehden pahin peikko,
Nuoren Suomen sortelija,
Kova kauhu Kastreeninkin —
Kun mörähti,maa tärähti,
Kauvas kaikos' kiusamiehet.
Häll' on Viktor vierellänsä,
Mies matala varreltansa,
Vaan on tiukka tuumiltansa,
Nopsa kärppä kääntehiltä,
Milloin puussa, milloin maassa
Kymmennä kiven kolossa —
Se on seppo Suomettaren,
Tiedon taitava takoja,
Kielikellon kalkuttaja,
Jolla soittavi saloille,
Kaiuttaapi korpimaille:
Kansa päänsä paljastavi,
Aina antavi amenen —
Sois ei muiden soittelevan,
Nuoren puolueen puhuvan —
Nyt on vyötty riemun vöillä,
Riemun rintaseppeleillä.
Yksityisviestissä jälkimmäisen miehen nimeksi ehdotettu Viktor Löfgren, myöh Lounasmaa. Etunimi mallaa tekstiin, samoin kuin Suomettaren maininta, kuten myös valtiopäiväedustus.
VastaaPoista