Kalastettua

Viime viikolla ei tarttunut onkeen mitään ja nyt on verkot täynnä.

Kielten ihmeellisessä maailmassa paljastettiin, että kotimaassakin voi lähteä ulkomaille. Minulle täysin uusi asia.

Värtsilän verkkolehdessä esiteltiin arkistolöytönä runo yli sadan vuoden takaa.

Timo poikkitiedepalstallaan kertoi miten 6-vuotiaille menee tieto päähän sekä siitä miten vaikea heitä on erottaa arkeologian harjoittelusta:

"Sen jälkeen siirryttiin telttaan hiekkalaatikolle kaivamaan luurankoja pensselillä esiin. Sieltä tutkimusryhmän johtaja ei tahtonut saada testihenkilöitä millään pois. Kasvatusmetodeista uhkailu ja kiristys sillä, että jos ei nyt lähdetä, niin sitten ei tulla koskaan uudestaan, ei tehonnut. Vasta lahjonta kahvilan pehmisjäätelöllä toimi."

Marko Nenonen kuittasi Historia-lehden noitajutun hölynpölyksi.

Otso Kantokorpi oli kirjoittanut minunkin ikkunastani näkyvästä rakennushankepaikasta ollen kanssani samoilla linjoilla: "En ole koskaan ollut arkkitehtuurin yllättävääkin historiallista kerrostumista vastaan, mutta joidenkin asioiden pieteetillä säilyttäminen on toisinaan miltei välttämätöntä, jota osaisimme arvostaa historiaamme syvemmin."

Dick Harrison analysoi blogissaan på svenska ruotsalaisten vuoden 1240 Novgorodin retken totuusarvoa.

Blogissa Taivaankannen takojat Alho mietti isoisänsä tavaroita ja ihaili Pentti Virranrannan kirjaa Sana ei sammaloidu.

Otto Aura oli miettinyt syitä ja seurauksia historiankirjoituksessa.

Paul Kalle Hänninen kertoi arkeologisesta inventointityöstä Tuusulassa.

KB:n Vardagstryck-blogissa esiteltiin Specialkatalog öfver kejserliga Finska hushållningssällskapets kollektiva utställning af finsk råg

Kaisa, jonka sukunimi ei ole esillä, mutta joka minun pitäisi ulkoakin muistaa, iloitsi saamastaan työpaikasta:

"Keväällä minuun sitten otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin kiinnostustani erään historian kirjoittamiseen - koulutukseltanihan olen historiantutkija. Muutamien mutkien kautta ollaan nyt siinä pisteessä, että sain tulevalta esimieheltäni eilen tekstiviestin, joka päättyi sanoihin: "Kättä päälle. Tervetuloa hommiin!""

Blogin Historiekullan kirjoittaja oli käynyt katsomassa elokuvauutuuden Thor ja häiriintynyt koristeellisesta asiasta: "När man anstränger sig för att få så mycket detaljer rätt, varför använder man sig då konsekvent av keltisk knutornamentik och inte nordisk djurornamentik?"

Maja Hagerman puolestaan, också på svenska, oli törmännyt "aitoon ruotsalaiseen talonpoikaromantiikkaan", jossa tökki väärä materiaali, puuvilla.

Velma mietti sitä, mitä museot antavat kävijöilleen.

Kuvasarja kalastuksesta lehdestä St. Nicholas Magazine for Boys and Girls, Vol. 5, September 1878, No. 11.