Valtiopäivämies Wärri

Kuvatekstinsä mukaisesti yllä on Kaarle Wärri, talonpoikaissäädyn puhemies. Kuva julkaistiin Turun Lehdessä 3.3.1892, jolloin Wärri oli kaikkea muuta kuin ensikertalainen. Hän oli tullut ensimmäisen kerran valituksi valtiopäiville jo 1867. Valinnastaan ja toiminnastaan noilla valtiopäivillä kertoo Jarno Salovuori gradussaan Wärristä valtiopäivämies. Kaarlo Wärri vuoden 1867 valtiopäivillä. Isoäitinsä isoisän lähtökohdista Salovuori kertoo seuraavasti

Kaarlo Ala-Jaakkola syntyi 23. helmikuuta 1839 Huittisissa. Hänen isänsä oli ratsutilallinen Pertteli Ala-Jaakkola ja äitinsä pöytyäläinen Liisa Wärri. Sisaruksia hänellä oli yhteensä neljä, mukaan lukien kaksoisveli Juho.

Kaarlon isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Ennen kuolemaansa isä ehti opettaa pojalleen lukemista, kirjoittamista ja laskutaitoa. Kouluun Kaarloa ei lähetetty, koska suomenkielisiä kouluja ei ollut. Kotiin tilattiin merkittävimmät suomenkieliset sanomalehdet, Manmiehen Ystävä, sanomia Turusta ja Oulun Wiikko-Sanomia, ajoittain myös Sanansaattaja Viipurista, mikä auttoi lukuharrastuksessa.

Isän kuoltua kotitila jäi äidin vastuulle. Kun lapset varttuivat, tilaa hoidettiin perheen omin voimin ilman renkejä ja piikoja. Jo Huittisissa nuori Kaarlo toimi pyhäkoulumestarina ja vaivaishoidon ruotumestarina.

Palvelusväettömyyttä isän kuoleman jälkeen ja ennen Kaarlon muuttoa Pöytyälle voi arvioida rippikirjoista 1846-1852 , 1853-1859 ja 1861-1867. Torppareitakin tilalla oli, joten ei olisi ehkä kannattanut toistaa muistitietoa sellaisenaan.

Wärri valittiin puhemieheksi myös vuoden 1897 valtiopäivillä ja alla oleva kuva löytyi Turun Lehdestä 18.2.1897. Selvästi lisääntynyttä valtiomiehisyyttä, mies ei vaikuta enää aralta ollenkaan.