tiistai 19. huhtikuuta 2011

Paikallishistoriaa verkossa

Jatketaan viime viikon tapahtumien raportointia. Keskiviikkona pidettiin Kansallisarkiston alakerrassa seminaaria Historian lähteille verkossa. Tilaisuuden tarkoitus oli julkistaa sivusto paikallishistoria.fi. Täyte-esiintyjät kertoivat Arkistolaitoksen digitointiprojektista ja pari kuukautta sitten julkistetusta paimenmuistosta. Molempia olen repostellut täällä tarpeeksi, joten voin nyt keskittyä uutuuteen.

Jota olin ehtinyt jo ennen tilaisuutta katsoa, eikä se esittelystä paljoa parantunut. En toivottavasti paljoa erehdy, jos sanon, että sivuston use caset (suomeksi: jyys keissit tai käyttötapaukset) olivat "mä haluaisin julkaista paikallishistoriallisen artikkelin", "mä haluaisin tallentaa paikallishistoriallisen muistelman", "mä haluaisin kysyä kysymyksen paikallishistoriasta", "mä haluaisin kysyä paikallishistoriallisen tutkimuksen tekemisestä".

Tarvitaanko näitä varten verkkosivusto? Paikallishistoriallinen artikkeli löytää paikkansa ja yleisönsä paikallisesta verkkosivustosta, lehdestä tai julkaisusarjasta, joita on sekä tieteellisempiä että populaarisia. Muistelmia kerätään niin paikallisiin kuin alueellisiinkin arkistoihin. Paikallishistorialliset kysymykset löytävät kokemukseni perusteella vastauksen joko verkkosivuilta, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tai sukututkijoiden keskustelupalstoilta. Tai peräti kirjallisuudesta.

Tutkimuksen tekeminen menee puolestaan ammattilaisten alueelle (vähintäänkin vastaamisen suhteen). Toistaiseksi en ole löytänyt julkista foorumia, jolla ammattihistorioitsijat keskustelisivat suuremmassa määrin. Analyysini (jonka olen täällä kai aikaisemminkin esittänyt) perusteella ei ole heidän intressissään esittää julkisesti tietämättömyyttään. Sen kuuluttamisen sijaan on helpompaa kysyä yksityisesti joltain tuttavalta.

Lupaavin sivuston osuus, mutta sekin alkutekijöissään, olivat paikkakunta-artikkelit. Vilautetusta esimerkistä bongasin jopa mielenkiintoisen uuden arkistolähteen. Mutta, mutta. Varsinaisessa tekstissä ei oltu käytetty lähdeviitteitä, joita suositellaan nykyään varsinaisen wikipedian puolella. Ja kun näiden sanottiin olevan wiki-artikkeleita, joita kuka tahansa saa täydentää, niin miksi niissä oli kirjoittajan nimi? Jos artikkelia korjataan ja täydennetään, pysyykö se alkuperäisen tekijän nimissä? Mikä motivoi alkuperäistä kirjoittajaa ja mikä korjaajaa, kun wikisivustoja on pitkin ja poikin odottamassa kontribuutioita?

Viimeinen kysymys: mitä järkeä on paikallishistoriallisessa bibliografiassa, joka on esitetty yhtenä listana eikä jaettu alueellisesti? Eikö haku kirjastokannasta käy kätevämmin?

(Sivustoon tutustuessani olin kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Suomen kotiseutuliittoa mainittu yhteistyökumppanina. Seminaariesityksestä selvisi, ettei yhteistyö ollut sujunut. Sääli, sillä kotiseutuliitolla on jo paikallishistoriallisen bibliografian alku (jaoteltuna maakunnittain), kirja-arvosteluja (joita tulossa myös paikallishistoria.fi:hin) sekä (valitettavasti alkutekijöissään oleva) kotiseutuarkistojen luettelotietokanta.)

4 kommenttia:

  1. Osaatko sanoa, millä logiikalla tuo paikallishistoriallinen bibliografia on tehty? Onko siihen kelpuutettu vain Tilaushistoriakeskuksen kautta tehdyt työt? Lista on todella lyhyt. En löytänyt taustatietoja - wikin ohjeissa puhutaan vain siitä, että tutkijat voivat omissa nimissään tuottaa tietoa jne. Ei oikein loppuun asti ajatellulta vaikuta.

    VastaaPoista
  2. Kuulin, että Kotiseutuliitto luopuu bibliografiastaan pian tehtävän kotisivu-uudistuksensa yhteydessä, koska "kirjastot ovat oikeita tahoja pitämään yllä kirjaluetteloita".

    VastaaPoista
  3. Sori myöhäinen vastaus.

    @Anonyymi(1): Kirjalistasta todettiin, että siihen pyritään saamaan tuoreimmat ja tuoreiden julkaisujen markkinointia/tiedottamista korostettiin, jossain toisessakin välissä.

    @Anonyymi(2): Tuopa ikävä tieto. Jos jotain kaivattaisiin niin "täydellistä" paikallishistoriallista bibliografiaa. Joku voisi aloittaa digitoimalla sen vanhan, olisikohan oikeudet luettelosta jo rauenneet?

    VastaaPoista
  4. Paikallishistoriallinen bibliografia I-VI näyttää olevan peräisin vuosilta 1965-1967 ja se on Paikallishistoriallisen toimiston kokoama. Pitäisi selvittää, kauanko oikeudet ovat voimassa. Tai ehkä toimiston seuraajalta Tilaushistoriakeskukselta saisi pyytämällä luvan luettelon skannaamiseen, OCR-lukuun ja täydentämiseen? Heillä itsellään ei liene resursseja moisen modernisoinnin tekemiseen, joten vapaaehtoisia tarvittaisiin.

    Parasta olisi, jos luettelo saataisiin verkkoon julkisesti korjattavaksi (OCR-luku kun tuottaa paljon virheitä) ja täydennettäväksi. Mutta mikä taho olisi oikea luettelon haltijaksi? Ehkä Tilaushistoriakeskus voisi laittaa sähköisessä muodossa olevalle luettelolle alustan sivuilleen, jossa sitä voisi käydä vapaasti katsomassa ja täydentämässä?

    Anonyymi(2)

    VastaaPoista