Listattua

Fritz von Dardelin kuvassa luetteloidaan kirjastoa. (Nordiska Museet, Wikimedia)

Adam Norman kirjoitti på svenska historianelävöittämisen yhteyksistä kansallismielisen politiikan nousuun.

Kirjamielellä-blogi esitteli Matti Klingen Lyhyen Suomen historian. Kommenteissa ajatuksia historian oppimisesta ja muistamisesta. Narratiivien Ee suhtautui positiivisen kriittisesti Anna Kortelaisen kirjaan Eri kivaa! Anders Jonsson luki på svenska Lars-Olof Larssonin kirjan Gustav Vasa – landsfader eller tyrann?

Tommi Melander tarttui Jaakko Yli-Juonikkaan romaaniin Uneksija:

Yli-Juonikkaan käsissä "historiallinen romaani" kuitenkin taipuu kovin erinäköiseksi kuin vaikkapa Kjell Westön käsissä. Uneksija ei rakenna laveaa epookkia pikkutarkoin detaljein yleishumaanilla eetoksella kuorrutettuna. Se on ennen muuta kielellinen, sanataiteellinen olio, ja sellaisena se luo aivan omintakeisen maailmansa. Vesakaroset kenties löytävät Uneksijasta häiritseviä anakronismeja, mutta jos sellaisia tekstistä metsästää, on lähtenyt lukemaan romaania vääränlaisin odotuksin.

Reijo Valta löysi Pielavedeltä plootuja.

Jo päättyneestä keskiajan bling-bling näyttelystä löytyi raportti Helmipolkuja-blogista.

Amerikkalaisen Slate-lehden toimittaja teki päätöksen kotiarkiston suhteen, in English.

Kansanperinne-blogissa oli luettu muistelmia Akseli Gallen-Kallelan spiritismiharjoituksista.

Aaro Sahari kirjoitti tunnetun omistajan merkityksestä esineelle.

Turkulaisten Kalmistopiiriin ilmaantui useampi teksti viikko sitten. Minua kiinnostivat Näkökulmia ruumishautatutkimukseen ja Hautausten tutkimus ja etiikka.

Filosofian puutarhassa oli luettu Pentti Eertamon Kotiseutukertoelmia-kirjaa:

Kirjaa lukiessa kiinnitin nimittäin huomiota ruokakuvauksiin. Menneiden vuosikymmenien vieraanvaraisen ja yhteisöllisen tunnelman puitteet olivat usein vaatimattomat. Pulakautta edeltävän ajan yllätysvieras kutsuttiin mutkattomasti ruokapöytään johon katettiin riisivelliä tai perunakeittoa- ja vieraat kiittelivät, miten hyvää kaikki oli ja painuivat sitten rehkimään raskaissa töissä.