Vilppula and Dr. Lybeck's Sanatorium are synonymous.Täh? Taitaa olla parasta jatkaa Helen Grayn kirjan Finland. A little land that is true to itself (1914) tekstiä eteenpäin.
You may possibly have heard of Dr. Lybeck in London. He has the back-to-nature idea, and carries his antagonism to hats to such an extent that in London he has become known as "the doctor who doesn't wear a hat." You may possibly have heard, too, that Dr. Lybeck sleeps up in a tree - in the summer time.Young jatkaa kuvauksella parantolavierailusta ja lopettaa kommenttiin
All sorts of sun baths and air baths can be taken in this Sanatorium, and I heard that one man had starved himself for sixty days. It costs very little to stay at the Sanatorium and people come sometimes just for the rest.Se, että minä en ollut koskaan kuullut Lybeckin parantolasta ei tarkoita, että se olisi unohtunut Wikipedian kirjoittajilta, joiden tekstistä selviää laitoksen (1917) ja johtajan (1919) surullinen loppu. Ja Vilppula on saanut muutenkin surullisemman maineen.
Kuva Elämänmäen parantolarakennuksesta löytyy Metlan julkaisusta. Kotimainen katsaus "Käynti elämänmäellä" julkaistiin Tampereen Sanomissa 21.9.1907. Tuosta tekstistä vielä pari lainausta laajentamaan ymmärrystä laitoksen luonteesta:
Kun Elämänmäki lienee useille tämän lehden lukijoille tuntematon, niin saan ensin mainita, että se on tunnetun t:ri Lybeckin parantola, miehiä varten, joka kuten naispuolistenkin parantola Katajamäki, sijaitsee Ruovedellä Vilppulan asemalta noin 12 kilometriä luodetta kohti, aarniometsässä, korkealla mäellä, jossa humisevat hongat pilviä piirtelevät ja kuiskavat kuuset taivasta tavottelevat.
...
Sopivampaa paikkaa hermotautisten parantolalle tuskin toista löytynee. Korven kainalossa kaukana maailman melusta, juhlallisen ihanassa alkuperäisessä seudussa, jossa tuskin lienee kirmeen kilkahdusta ennen kuulunut, on lepopaikka suotuisa kiihtyneille, ärsytetyille hermotautia sairastaville. Mutta tarjoopa tällainen paikka viihdykettä muillekin kipua poteville. Niinpä siellä käydessäni tapasin keuhkotautisia, alkoholisteja y. m. Parannuskeinot ovat aurinko eli ilmakylvyt, jolloin miehet vyötäisiin asti alastomina ja avojaloin astuen työskentelevät ulkotöissä niinkuin pellolla, puutarhassa j.n.e. Ruskeaihoisia miehiä näkee joko yksitellen tahi ryhmissä ahertelemassa. Naiset keveästi puettuina tullen mennen astua sipsuttelevat hommissa hekin. Työssä ja touhussa täytyy olla jokaisen siihen vähänkin kykenevän olla. Sillä työ tietysti vahvistaa hermostoa ja lisää elämänhalua ja hyvinvointia.
Tohtori Lybeck vaikutti myös Kirvun parantolassa, jossa hoito-ohjelma rakentui kuhne-menetelmälle. Kirvusta on juuri ilmestynyt Suvi Rytyn artikkeli teoksessa: Samanaikaisuuksia. Kansainvälisiä näkökulmia vuoden 1911 maailmaan
VastaaPoistahttp://www.hum.utu.fi/oppiaineet/yleinenhistoria/ajankohtaista/1911.html
Kiitos vinkistä. Tuo kirja on vahtilistallani, mutta koska ei ole ilmaantunut Helsingin kaupunginkirjaston kantaan ei ole myöskään päätynyt käsiini.
VastaaPoistaLybeckistä on olemassa Kalle Achtén ja kumppaneiden kirjoittama elämäkerta v. 1994. Se on ainakin Sukututkimusseuran kirjastossa. Muistaakseni siinä olisi kerrottu, miten Lybeck pidätettiin Helsingin rautatieasemalla sandaalien käytön vuoksi.
VastaaPoistaKiitos Vuokko! Taitaa olla sama kuin Wikipedian artikkelin lähteenä mainittu.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaTämä ei varmaankaan ole teille uusi tieto, mutta varmuudeksi totean, että kirjailija Juhani Aho kertoo oman käsityksensä Lybeckistä kirjassaan Kalalastuja (tms.). He olivat kerran yhteisellä kalamatkalla. Muistaakseni Aho piti Lybeckiä hieman kiivaana kalastajana.
terv. Raimo Seppälä