Ruotsin historia vuoden 1701 tietojen mukaan

Olen tainnut aiemminkin todeta, että historian tutkiminen olisi huomattavasti helpompaa, jos voisimme kritiikittömästi luottaa edeltäjimme antamiin tietoihin. Missä tapauksessa Ruotsin valtakunnan historia hahmottuisi seuraavasti, vuonna 1701 painetun suomenkielisen virsikirjan ajantieto-osan mukaan:

Wuonna jälken Mailman Luomisen, 1656. tapahdui Weden paisumus.
W. j. M. L. 1745. Sanotan Ruotzin Waldacunda alcuns saanen. [Huom, ripauksen varauksellinen ilmaisu!]
W. j. M. L. 3607. Werta hicoilit wuoret ja Kiwet.
W. j. M. L. Calwisiuxen Supputation jälken 3947. waan muiden 4000. syndyi meidän wapahtajan JEsus Christus .
W. 140. Tehtin Upsala Ruotzin Pääcaupungixi.
W. 800. Tuotti Cuning . Biörn sillä nimellä 3. Christin Uscon Ruotzijn / Herbertuxen ja Ansgariuxen cautta : sama Cuning. teki myös Biörköön Pääcaupungixi.
W. 980 . Lewitti Skått Cuning. Olewi Erikin Poica Christin uscon ymbäri Ruotzin Waldacun. S:t Sifriduxen cautta Engelandist .
W. 1150. Lähetti Cuningas S:t Ericus 9. S:t Henrikin ensimäisex Pispax Suomehen Englandista cotoisin / joca täällä myös Pacanoilda tapettin . Silloin on myös rakettu S. Marian Kircko Rändämäellä / joca Duomiokirckona pidettin. Tämä S. Erick surmattin ja caula leicattin Dannmarkin Cuningald Skatlarild. 1165.
1229 . Cuningas Ericus 11 . wallan aicana / annoi Her Birger Jerli Jumalan armon cautta käätä pacanat Hämesä / Christin uscon / ja rakensi Hämen Linnan.
1293. Woitti Torchillus Wänäläiset ja käänsi Carjolaiset Christin uscoon ja perusti Wijburin Linnan ja Lantzcronan: woitti. Kexholman. 1295.
W. 1300. On Turun Duomiokircko Rakettu.
1318. Poldettin Turcu Wänäläisild ja Kircko ryöstettin.
1425. paloi coco Caupungi Kircon canssa.
1429. Paloi taas Kircko ja enin osa isost puolest.
W. 1439. Paloi Cuuston Linna / josa myös paloit Duomio Kircon Kirjat.
1459 Poltti Uckoisen walkia Kircon ja Caupungin.
1473. Paloi taas yxi osa Caupungi .
1522. Ryösti Söfringi Norbyyst Caupungin / ja Nils Andin Poica poltti sen.
W. 1544 . Oli suur nälkä Ruotzis / silloin Rucous päiwät aljettin.
1546 . Paloi enin osa Kircost ja Caupungist.
1565. Paloi jällens yxi osa Caupungist. 1569 . myös 1592 . Mätäjärwen Cortteli. 1594 . Caupungi ja Kircko Kelloinens. 1603. Yxi osa Kluostarist / Carjacatuld ja Mätäjärweldä.
W. 1580. Oli suomes suuri Yskä Wuosi.
W. 1588. Oli cauhia Rutto Suomes.
W. 1597. Oli Nuja Sota C. Carl. 9. aicana.
1599. Andoi hän månda Suomen Adelist Surmata / jotca händä wastan itzens asetit .
W. 1601. Oli Suomes suuri halla wuosi.
W. 1603. Lijcui Rutto Suomen Maasa.
1612 . Jään sulut weit Caupungin Sillan.
1614 . Paloi Turun Linna . 1618 . Kircko catuld . 1624 Mätäjärwen Cortteli /
W. 1618. Ilmannui Suuri Pyrstö tähti Taiwasa.
W. 1621. Pimeni Auringo coconans.
1629. Oli Rutto Turusa /
1630 Toimitettin Turcun Gymnasium / 1640. Asetettu Academia. 1642. Tuotin Kirjan Pränttäjä /
1649. Olit callit cato wuodet Suomes.
1656. Oli Wänäläinen lijckellä / jost oli pelco Suomalaisill / Wänäläisill sitä enämbi.
1656. paloi iso puoli ja Duomio Kircon waskicatto / muiden Cattoin canssa / paitzi iso Tornia.
1657. Oli Rutto Ruotzis / Suomes / Rigas / Narwas/ Wiburis ja Wirois.
1664. Näkyi kirkas Pyrstö Tähti.
1678. Wanhald ja Udeld Kirckocatuld / enin osa mätäjärweld / ja pitkin Carjacatuld. 1679. Linnan Catuld muutamia taloja. 1681. Enin osa Caupungia / Ynnä Kircon / Hoffrättin / Raastuan ja Schoulun canssa / sisäldä ja ulco. 1684. Yxi osa Hämen Cadun päästä.
1680. Näyi suur Pyrstötähti Jouluu edellä Lännesä.
1682 . Paloi Rauman Caupungi / Kircon / Raastuan ja Schoulun canssa.
W. 1685. Dominica Trinitatis , Satoi Turun Caupungis äkist yhden hetken sisäll / nijn paljo wettä / että Wenhellä olis pian saanut soudella linnan Cadulla.
1686. Oli suur Calan saalis Talwella Caxikerrasa / nijn että yhdestä Luomasta saatin liki 1000. Tynnyriä Lahnoja.
1696. ja 1797. Oli juuri cowat catowuodet coco Ruotzin Waldacunnasa: Waan erinomaisest Suomesa / Wirois ja Ingerinmaasa / Nijn että ainoastans Turun Hijppacunnasa surkiast nälkän näännyit ja cuolit ylitzen 62000. Ihmistä.

Vuoden 1318 jälkeen tiedot vaikuttavat luotettavammilta. Tosin melko Turku-keskeisiltä. Jatkoa aikajanaan löytyy joulukuisesta postauksesta Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista ja olen tainnut näitä listoja joskus aikaisemminkin täällä ihmetellä ja esitellä.