Pitäjänräätälin poika

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Andreas Johan Sjögren. Kuva on Wikipediasta eli tällä kerralla kyse ei ole täysin unohtuneesta miehestä. Mutta Wikipedian teksti on perin lyhyt verrattuna Suomettaren yli sivun mittaiseen muistokirjoitukseen 16.5.1856. Suomalaismielisten alkukappaleiden jälkeen todettiin:

18 p. tammik. 1855 kuoli Pietarissa sikäläisen Tiede-Akateemian varsinainen jäsen, valtioneuvos ja ritari Antti Juhana Sjögren. Hän oli syntynyt Iitin pitäjässä ja Sidikkalan kylässä, lähellä Kymijokea, 8 p. toukok. 1794, ja oli siis kuollessansa 60 vuoden, 8 kuukauden ja 10 päivän ikäinen.

Sjögren oli kunnostautunut paremmin muistetun Castrenin tavoin suomensukuisten kansojen tutkimuksessa. Mutta kaikki olisi voinut jäädä tekemättä, sillä Antti/Anders oli syntynyt vaatimattomiin oloihin suomenkieliseen perheeseen:

Vainajan isä oli v. 1759 talonpojan poikana mainitussa Sidikkalan kylässä syntynyt kylänsuutari Mikael Antinpoika Sjögren, joka kuoli v. 1842. Suutarin virkaan oppineena oli hän ottanut nimen: Sjögren, ja aikoi opettaa poikansa samaan virkaan. Mutta lapsella oli tavaton luvunhalu, niin että se jo 6 ja 7 vuoden ikäisenä luki selvästi suoraan ja taisi katkismuksensa ulkomuistilta. Useamman suomalaisen nuorukaisen luonnonlahjat on papisto huomannut lukusijoilla ja kehoittanut sekä saanut heitä opin teille. Samote kävi nuorelle Sjögrenilleki. Erittäinki kehoitti senaikuinen Soiluan kappal., v. kirkkoh. Östberg Sjögrenin isää lähettämään poikaansa Loviisan kouluun. Nuorella Sjögrenillä oli itsellänsä palava halu päästä lukumieheksi, mutta kuin vanhemmat olivat aivan varattomat, lupasi Östberg vähistä varoistansa auttaa poikaa, ja niin päätettiin nuori Antti lähettää kouluun.

Mutta silloin oli sama haitta, joka vielä nytki estää suomalaisia lapsia pääsemästä maamme kouluihin, nim. että täytyi ensin oppia ruotsinkieltä. Sentähden otti Östbcrg pojan luoksensa oppimaan mainittua kieltä ja luultavasti kirjoittamista ja luvunlaskentoa. Sitten vasta läksi poika 9 vuotisena, v. 1803, Loviisan kouluun, mistä hän v. 1809 tuli Porvoon lukioon ja v. 1813 pääsi suurella kunnialla ylioppilaiseksi Turun yliopistoon.

Sjögrenin suomennettu omaelämäkerta Tutkijan tieni on julkaistu 1955. Hänet on otettu mukaan Kansallisbiografiaan, joten kyse oli omasta yleissivistymättömyydestäni, etten ollut hänestä koskaan kuullut.

Saksaa taitavat voivat tutustua muutamaan Sjögrenin digitoituun julkaisuun:

• Ueber die finnische sprache und ihre literatur
• Ueber die finnische Bevölkerung des St. Petersburgischen Gouvernements und ueber den Ursprung des Namens Ingermannland
• Ossetische Sprachlehre, nebst kurzem ossetisch-deutschen und deutsch-ossetischen wörtebuche (Tätä en löydä Fennicasta?)
• Über die Wohnsitze und die Verhältnisse der Jatwägen (Tätä en löydä Fennicasta?)
• Ueber das Werk des Königl. Dänischen Etatsrathes und Professors Finn Magnusen, runamo og runerne betitelt
• Gesammelte Schriften. 1, Historisch-ethnographische Abhandlungen über den finnisch-russischen Norden.
• Gesammelte Schriften. 2: 2, Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch.