Löydettyä

Hans ja Gretel ovat Jennie Harbourin kuvitusta Edric Vredenburgin kokoelmaan My Book of Favorite Fairy Tales.

Pekka Kauppinen päivitti pitkästä aikaa laadukasta blogiaan ja kirjoitti palokorvauksista Ruotsin vallan aikaan.

Penjami Lehto oli joulukuussa kirjoittanut kansanperinteen vainajien joulukirkosta.

Kari Rydman esitteli piirteitä sotilaallisesta menneisyydestään, kuvien kera.

Jan Granath selosti på svenska ruotsalaisen sukututkimuksen kulkua lähteineen.

Eva Ahl-Waris raportoi på svenska väitöstilaisuudesta, johon osallistumista itsekin harkistsin. Miten rakennettiin 1918 sodan muistoa?

Julia Dahlberg kirjoitti på svenska historian annista itselleen.

Hanna Kuusela oli lukenut Göran Schildtin kirjan Alvar Aalto – elämä.

Villiviinin blogissa harrastettiin arkistoseulontaa:

Mustaan jätesäkkiin menivät kaikki muut paitsi sievästi mapitetut artikkelit jostain 70-luvulta. Sama kohtalo on erinäisillä pöytäkirjakasoilla, roskiin! Paperinkeräykseen en kuitenkaan arvaa niitä laittaa, vaikka kyseessä ei ole mitenkään arkaluontoista tai salaista tietoa. Kukaan ei varmaan viitsisi edes lukea jotain vanhoja kokouspöytäkirjoja ja esityslistoja. Mutta kun minulla ei ole mitään arkistointivelvoitetta niiden suhteen, niin menoksi vaan. Vuosikertomukset ja historiikit sentään jätän visusti talteen, jos vaikka joskus vielä tarvitsen niitä.

Lisa Sounio luki Märta Tikkasen romaanin ja mietti sukututkimuksen aloittamista:

Rupesin oitis bronkiittilääkkeiden möyhentämässä päässäni tehtailemaan omien isovanhempieni tarinaa. Sepitystähän siitä tulisi sillä suureksi surukseni en koskaan oppinut tuntemaan Matti-ukkoa (isoisää) ja Onni-vaaria, äidinisää. Yhtä kaukaisiksi jäivät ennen syntymääni kuolleet Aino- ja Arviida-mummot.

Osaisinkohan kehittää Onnin ja Arviidan, tai Ukon ja Ainon tarinan romaaniksi? Löytäisinkö vihjeitä, johtolankoja, syntymäpaikkojen salaisia kuiskauksia...vai joutuisinko sepittämään kuvitteelliset elämät koko joukolle.

Taidan ruinata ensin vanhempiani kirjoittamaan omia muistelmiaan...ja päätän lähteä ensi kesänä etsimään juuria Ristiinan rannoilta, Parikkalan Tyrjältä ja Lappeenrannan kanavan partaalta. Ehkä tämän flunssan tarkoitus oli potkaista käyntiin pieni sukututkimus!