keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Miellyttävä museouutuus ja vuotta 1918

Paikkakunnista, joissa ei asu, syntyy hyvin läikittäinen kuva. Kauniainen on minulle serkkujeni lapsuudenkodit 1 ja 2, asema ja vanhan ostarin huone, jossa kävin aikoinaan viittomakielen tunneilla. Vaikka kaupunki on pieni ja nuori, on siellä toki hieman enemmän.

Tähän muuhun tarjoaa katsauksen muutama viikko sitten avattu Kauniaisten museo, joka on puhtaasti virtuaalinen. Tiedotteessa todettiin
Museokäyntiin Verkkomuseo Granissa tarvitaan vain tietokone ja internetyhteys. Museo on toteutettu yksinkertaisella tekniikalla, jotta mahdollisimman monilla olisi pääsy sinne. Museossa ei siksi ole käytetty sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka vaatisivat uudemman, suuremman tai tehokkaamman koneen.
ja tämä toteutuu rauhallisessa kokonaisuudessa. Erityisesti pidin kotiseuturetkistä, joita olen keräillyt myös kotikaupungistani - lähtemättä koskaan kävelylle... Kauniainen on niin pieni, että kävellen tai polkupyörällä voi helposti kulkea koko kaupungin läpi. Retket on suunniteltu pääasiassa maantieteellisesti, mutta yhdessä on teemana sota-ajat. Mikä tarjoaa aasinsillan vuoteen 1918, jota sivuten on taas tutkimuksia tuotettu:
Ennen ja nyt -lehdessä:
Jääkärien kuvia kaipaavan kannattaa poiketa Wikimediaan, jonne joku on ladannut suurehkon määrän kuvia kirjasta Puolustusministeriön sotahistoriallinen Suomen jääkärien elämäkerrastojulkaisu IV.

Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta puolestaan osui silmiin polulta Hämeen läänin itäisen piirin virkatalojen tarkastaja>Hämeen läänin itäisen piirin virkatalojen tarkastajan arkisto>Sotilasvirkatalojen kartat linnoituksista ja majoituksista useampi kartta vuodelta 1918. Alla Kartta Koskensillan linnoitusalueesta Vanajan pitäjässä 1918-1918

2 kommenttia:

  1. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Lukuunottamatta ensimmäistä osuutta, en oikein hahmota yhteyttä postaukseen. Mutta hauskasti tämä tuli juuri ennen kuin kerroin Akti 3/2010 numerossa olleesta kultakeräysjutusta.

    Ja sattumalta olen juuri myös lukenut Suomen poliittinen historia -opusta, jossa selitettiin, ettei Maalaisliitto asettanut Relanderia ehdolle tämän lapuanliittolaismyönteisyyden vuoksi. Varmasti jostain löytyy kolmaskin tulkinta.

    VastaaPoista