Metsästettyä

Talvinen metsästyskuva Kansan ystävästä 9.12.1882.

Taidehistorian opiskelija Hietzu raportoi Itä-Suomen monipäiväisestä museokierroksesta.

Kuukki oli tutustunut Espoon Kellomuseoon.

Marko Leppänen esitteli Helsingistä muistomerkin, joka ainakin minulta on jäänyt huomaamatta.

Henrik Josephson suosittelee på svenska lehteä Scandia, jonka tekstit ovat yhden numeron viiveellä luettavissa verkkosivuiltaan.

Anders Lindkvist suunnittelee på svenska 1800-luvun alun elävöittämistä.

Helsingin yliopiston Studia Generalia tarjoaa luentojen lyhennelmiä. Jussi Nuorteva oli puhunut tiedosta historiallisesta näkökulmasta.

Paula Arvas lainaa Sven G. Svenssonin dekkaria Tee tiedettä ja tapa : "Mutta kun ihminen oli historian dosentti - sillä se hän oli - ei olisi saanut olla kiltti. Ei helkkarissa. Ilkeys kuului olennaisesti akateemiseen keikarointiin. Historian alalla oli tuskin mahdollista päästä pitkällekään urallaan, ellei osannut nauttia toisten epäonnesta ja ilmaista iloaan kyllin kärkevin ja kyynisin sanakääntein."

Nettilehti Sermónes on verrannut Tanskalaisen Sven Hasselin sotamuistelmia Lars Westerlundin tutkimukseen Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941 – 1944. Samalla sivulla myös muita sotahistoriallisia juttuja, joiden tasoa en osaa arvioida:

• Taina Tomeran olkikengät (20. Huhtikuu 2007)
• Muti, Muti! (13. Toukokuu 2007)
• Puolan pojat Taivalkoskella orjina (27. Elokuu 2007)
• Wachmaneilla oli pakkasessa suojuksina olki- tai puukengät (13. Syyskuu 2007)
• Arktisen sodan historiaa ei ole vielä kokonaan kirjoitettu – Lapin sotaan tulee yhä uutta tietoa (14. Helmikuu 2008)
• Itkimme lopulta haikeasti – kotimaa tuli aina vain rakkaammaksi (7. Maaliskuu 2008)
• Voi, voi, voi! – Voi, voi, voi! – Voi, voi, voi! – Lars Westerlund, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941 – 1944 – syyttömiksi eivät jää suomalaisetkaan (17. Joulukuu 2008)
• Suomalaisten keskuudessa oli tarpeeksi omia ”quislingejä” – tuoko uusi väitöstutkimus uutta siihen, mitä jo tiedetään? (9. Lokakuu 2008)
• Suomalaisten sotavankileirien tutkimustuloksissa on tietoja, jotka kauhistuttavat (27. Lokakuu 2008)
• Sotilaat ja sotahistorioitsijat tarttuivat kynään puolustaakseen isänmaansa puolustusta (25. Marraskuu 2008)
• Suomalaisten hallussa olleista neuvostosotavangeista kuoli jatkosodan aikana joka kolmas – ensimmäinen tutkimus neuvostosotavankien kohtelusta Suomessa on ilmestynyt (9. Tammikuu 2009)
• Oliko Suomi jatkosodan aikana oikeusvaltio? – jatkosodan aikana harjoitettu laittomuus neuvostosotavankeja kohtaan oli laajamittaista (16. Tammikuu 2009)
• Ruma sota - kun puuttuvat moraali ja terve järki (23. Tammikuu 2009)
• Kyllä kansa on tiennyt, mitä sota oli – Linnan Tuntematon sotilas ei antanut mikään uutta – tässä kertoo sodan sukupolvi itse (19. Helmikuu 2009)
• Kyllä kansa on tiennyt, mitä sota oli – Linnan Tuntematon sotilas ei antanut mitään uutta – tässä kertoo sodan sukupolvi itse - artikkelin II osa (27. Helmikuu 2009)
• Kyllä kansa on tiennyt, mitä sota oli – Linnan Tuntematon sotilas ei antanut mikään uutta – tässä kertoo sodan sukupolvi itse – ”Tässä auttoi Herra. Sodan sukupolvi kertoo” artikkelin III osa (6. Maaliskuu 2009)
• Jatkosodan tutkimuksiin lisänä Irja Wendischin kirja ”Me sotilaiden lapset” (5. Syyskuu 2009)
• Sota, jossa itkivät suomalaiset ja saksalaiset – Lapin sodan avainoperaatio Tornion maihinnousu (14. Marraskuu 2009)
• Taivalkosken kenttäradasta kulttuurikohde (26. Marraskuu 2009)
• Kolme talvisotaa - tai niin monta kuin on muistelijaa (1. Helmikuu 2010)
• ”Ruotsin ja Norjan sotilaita on rajalla tervehdittävä” – Vihollinen ei päässyt Ruotsin rajalle (10. Maaliskuu 2010)
• Muti, Muti! (8. Toukokuu 2010)
• Hienoa! Saadaan lisää Antony Beevoria! - Suomi mukana (2. Marraskuu 2010)

Ilmastotiedossa Heikki Nevanlinnan kirjoitus Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä.

Kari Latvus kirjoitti raamatuntutkijoiden blogitilanteesta, mutta saman voisi sanoa historiantutkimuksesta:

Aluksi on kyllä todettava, että Suomessa ollaan tästä junasta pahasti jäljessä, koska kielialue on suppea ja erityisesti uuden tekniikan haltuunotossa on näkyvissä selvä viive. Bibliobloggaus on saamassa englanninkielisellä alueella ulottuvuuksia, joista emme ole tietoisia. Facebook, Twitter ja muut uudet välineet ovat kovassa kurssissa. ...

Bloggaamisen motiivina ei ole raha (kukaan ei maksa raamatuntutkimuksen julkaisemisesta netissä), julkisuuden tai maineen tavoittelu. Bloggaamisen taustalla on yleensä kirjoittamisen intohimo, joka jo itsessään tarjoaa suuren tyydytyksen. Blogien synnyttämät keskustelut ja niistä oppiminen on bonusta.