... että Kokemäki kannattaa markitä karttaan kahdesti, kerran ruotsiksi ja kerran suomeksi.No, pitää taas vähän rajoittaa ilkeyttä, pojat ovat varmasti parhaansa yrittäneet. (Ja Kume tarkoittanee Kokemäensaarta paikkansa perusteella.) Alareunansa mukaan kartta on kopioitu sotilaskartasta päiväyksellä 6.10.1713, jolloin oli Suomen suunnalla muita prioriteetteja kuin mäkien mittaus.
Kartta on digitoitu Pelasta kirja -hankkeessa.
Kiitos tästä karttalinkistä, jonka nyt vasta löysin, samoin kuin koko blogisi. Tunnistin kartassa olevan päiväyksen 6.10.1713 Kostianvirran taistelun päiväksi, ja sitähän tuolla taiston tuoksinalla pyritäänkin kuvaamaan, vaikka tekstissä puhutaan Hämeenlinnan valtauksesta (taistelupaikka Pälkäneen Kostianvirralla on noin 40 km H-linnasta pohjoiseen, ja Hämeenlinna oli luovutettu taistelutta). Kartta on siis tehty joskus myöhemmin 1700-luvulla, ja tuo alareunassa lukeva "copiarum" tarkoittaa joukkoja eikä kopiointia. No, en minä sitä tiennyt niukan latinantaitoni pohjalta, vaan katsoin täältä: http://en.wiktionary.org/wiki/copiarum
VastaaPoistaKartta on tosiaan hyvin "suurpiirteinen". Varsinkin vesistöjen sijainti on vähän sinne päin (mutta hyvin vähän). Jos Armfeltin käytössä olleessa kartassa oli järvet piirretty samoin, hän saattoi etukäteen luulla Pälkänettä (kartassa Pelkene) paremmaksi puolustuslinjaksi kuin se todellisuudessa oli.
Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhla (2013) siis lähenee. Tervetuloa sinne, ja jokavuotiseen Kostia-tapahtumaan myös kesällä 2012.
Terv. Jyri Kankila, Pälkäne