keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kirjastoni täyttävät vuosia

Viime sunnuntaina juhli Helsingin kaupunginkirjasto 150-vuotista taivaltaan ja tänään kahvitellaan Kokemäen kaupunginkirjastossa, joka täyttää myös 150 vuotta! Ei oltu jälkeenjääneitä Satakunnassa (tuolloin). Kaarlo Werkon kirja "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" tietää:
Kokemäen pitäjässä perustettiin k. v. 1860. Perustaja: kirkkoherran sijainen J. W. Limon. Avattiin kirjasto v. 1863. Lahjoja otettiin vastaan lukusijoilla ja eri seuduissa seurakuntaa oli henkilöitä , jotka myös ottivat rahoja vastaan. Tällä tavalla saatiin 26 ruplaa 56 kopeekkaa. V. 1864 kannettiin seurakunnan kirkosta 7 kolehtia kirjastoa varten, joista tulot olivat 20 m:kaa 67 p:ä. V. 1874 pidettiin iltahuvit, joista puhdas tulo oli 130 m:kaa 45 p:ä. Sittenkun kunnille tulevia viinarahoja rupesi tulemaan, määrättiin kirjastolle joka vuosi 50 m:kaa. Alussa oli 115 kirjaa; nykyään 229 nidosta. Lainain lukumäärää ei voi sanoa ennenkun Lokakuusta 1873 Lokakuuhun 1874, jolla ajalla tehtiin 673 lainaa. Kirjoja on maksutta lainattu. Sääntöjä on. Kauppias J. Juselius on lahjoittanut 10 m:kaa ja muutamia pieniä kirjoja. Rusthollarit W. Witikkala ja F. Malm ovat perustaessa antaneet kumpikin yhden ruplan ja kanttori F Sallgren (?) 1 kirjan. Kirjaston raha-arvo: 26 ruplaa 65 kopeekkaa ja 328 m:kaa 15 p:ä.

Kirjaston-hoitajat: kanttori O. Springert, provasti A. Lilius, jonka esityksestä kansakirjasto siirrettiin sakaristosta kansakouluun , ja kansak. opettaja K. Killinen, palkkiotta.

Luennoita on kansak. opettaja K. Killinen pitänyt osittain iltahuveissa, osittain kansakoulussa.

Helsingin tilanteesta kertoivat puolestaan Suomen julkiset sanomat 8.10.1860:
Työväenkirjasto Helsingissä sisältää 420 niosta suomen- sekä ruotsin-kielisiä kirjoja ja auastaan halullisille lainanottajille 7 p. lokak. kello 4 j. pp. Kirjasto on prohvessori Hällströmin lesken talossa Fabianin kadun sivulla, yliopiston kemialaisen keitin-pajan vastapäätä. Sen armossa vahvistetut Asetukset kuuluvat suomeksi seuraavalla tavalla:
1 §. Kirjastolla, jonka perustuksena ovat vapaatahtoiset raha-avut kaupungin asujamilta, tarkoitetaan pitää kaupungin varattomalle väestölle hyviä ja hyödyllisiä kirjoja luettavina.
2 §. Kullakin Helsingissä oleskelevalla hengellä on oikeus saada kirjastosta kirjoja lainaksi, jota varten se, yhtenä eli usiampana paivänä viikossa pidetään määrä-tunneilla avoinna.
3 §. Kirjaston viljelemisesta saadaan joko maksaa taikka olla maksamatta, sitä myöten kuin itsekullakin lainanottajalla siihen on mielestänsä varaa.
4 §. Sillä tavalla vapaa-ehtoinen makso suoritetaan 25 hopeakopeikalla vuodelta eli 3 kopeikalla kuukaudelta.
5 §. Lainaksi saatu kirja pitää määräajalla takaisin tuotaman; jos se "hukkuu" eli kateisin joutuu, on lainanottajan velvollisuus palkita se.
6 §. Kirjaston asioita valvoo johtokunta, johon kuuluupi viisi jäsentä ja joka avuksensa ottaa yhden kirjaston-hoitajan. Johtokunnan määräävät ensi aluksi kirjaston perustaja-naiset, ja sitten valitaan se 7 §:ssä säännetyllä tavalla.
7 §. Kunkin vuoden tammikuulla kutsuu johtokunta ne kaupungin asujamista, jotka raha-avulla ovat kirjastoa muistaneet, vuosikokoukseen, jossa kertomus annetaan johtokunnan hallituksesta ja kirjaston tilasta, sekä johtokunta ja tilintutkijat valitaan.
Helsingin Rouvasväenyhdistyksen pöytäkirjan kulmassa on näkyvillä kirjaston alku.
Kirjastoista puheenollen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti