Kekri Keski-Suomessa 1858

Nimimerkki M. T-e. kertoi Sanan-Lennättimessä 14.5.1858 Keski-Suomen "muinaistavoista", jotka liittyivät vuoden kulkuun. Parhaillaan ajankohtaisesta kekristä hän totesi:

Nykyisin Kekrin vietosta ei ole muuta meillä sanottavaa paitsi kiikkuminen on sillon yleensä tavallinen. Kiikku enimmite tehdään ladon eli muun semmosen huoneen orteen köydestä, nuorasta eli m. s., jossa sitte lapset ja muu väki toiset toisiansa heitättävät. Herrasväellä näitä tämmosia huvituksia kyllä näkee muulloinki, mutta talonpoikais-kansalla Keskisuomessa ainoastaan Kekrinä eli Pyhäinmiesten p'äivänä. Mitä tällä kiikkumisella mainittuna päivänä tarkoitettaneenki ei heillä ole tietoa. Mutta tämäkin todella on muinais-tapoja, joita vanhat karjansa onnellisesti laitumelta talvi-majoilleen pantua tekivät, ja täten siitä riemuitsivat. Tässäkin seikassa on sen vanhanaikainen perusteellinen merkityksensä ajan olossa kadonnut; sis meidän aikana ainoasti tavan vuoksi tätäkin vanhojen tapaa seurataan.