tiistai 17. elokuuta 2010

Leikkeitä Hesarista

Sunnuntaisivuilla 15.8. kysyttiin Torstilta 1940-luvun vankilatuomion jäljittämistä. Vastaus alkoi hyvin (?) ohjaamalla kysyjän Rikosseuraamusvirastoon, mutta hajosi sitten mainiten Kansallisarkiston, maakunta-arkiston ja arkistolaitoksen verkkosivutkin. Eikö 1900-luvulla jo ollut rikosrekisterejä ja näillä säilytyspaikka?

Kulttuurisivulla oli 31.7. pieni juttu Vietnamin sodan muistomerkistä Washington D.C.:ssä. Loppukaneettina "Löytyy muurista pienellä hakemisella sen suomalaisenkin nimi: Larry A. Thorne." (Muistomerkistä on virtuaaliversio Footnote.com-sivustolla. Joukossa on varmasti useampia suomalaistaustaisia, esimerkiksi joku neljästä Maki-nimisestä.)

Samaisen päivän lehdessä oli uutinen otsikkolla "Virtasia ja Korhosia molempia on nyt 23556". Siinä lainataan Apulannan Toni Wirtasta:
"Missään tapauksessa Wirtasia ei pitäisi laskea perusvirtasten lahkoon. Herranen aika näkeehän sen nyt silmälläkin. Siinä on one extra, sama kun laittaisi autoon viidennen pyörän."
Kotimaa-sivuilla 13.7. paljastettiin - suurempien uutisten puutteessa - , että Pyhäjärvet eivät ole pyhiä vaan rajamerkkejä. Paha-alkuisuus paikannimessä taas viittaa vaikeakulkuisuuteen ja vaarallisuuteen.

Kulttuurisivuilla oli 12.7. lähes sivun juttu fiftarityylistä, josta oli "taannoin" (kuinka kauan sitten?) ilmestynyt Janne Salmen kirja Kun 50-luku tuli takaisin. Salmesta juttu luo asiantuntevan kuvan, joten silmiin pistää, että on tarpeen
a) käyttää titteliä tietokirjailija, vaikka jo seuraavassa lauseessa todetaan kirjan kirjoittaminen - mihin titteliä tarvittiin?
b) todeta, että kyse on "tasokkaasta omakustannehistoriikista" - miksei yksinkertaisesti tasokas historiikki?
c) luoda arvovaltaa taustoituksella "arkistoalalla työskennellyt valtiotieteilijä"

Samaisen lehden Elämä-sivulla oli Jaana Laitisen juttu sukututkijoista, johon en tarjonnut tarpeeksi mielenkiintoista tarinaa. Kokonaisuus on kiva, sukututkijat esitetään täyspäisinä ihmisinä minä-kerronnalla. Isoimmalla kuvalla esillä halikkolainen Heli Syrjälä, jonka kertoma ei kylläkään ole kovin loogista. Alkaa "Esiäiteihini kuuluu loimaalainen noita Prättäkitti." Sitten "Prättäkitistä liikkuu paljon tarinoita. Niiden mukaan hän eli 1600- tai 1800-luvuilla." Sitten "Löysin artikkeleista viitteitä siitä, että Prättäkitti olisi asustanut Tepon tilalla, joka oli suvullani 1960-luvulle." Siis nainen, joka oli ehkä olemassa, joskus, on ehkä asunut tietyllä tilalla? Tikusta joutuu joskus talonpoikaissuvun tutkija asiaa keksimään.

Samassa pinossa oli sivu Yhteishyvästä 8/2010. Siinä kerrottiin, että Turun kaupunginteatterissa esitetään syksyllä Hamburger Börs-hotellin rakennuttajasta Wallina Valtinista kertovaa musiikkinäytelmää. Sen kirjoittaja Harriet Nylund-Donner todennut:
"Mitä haastavampaa tietojen keruu oli, sitä innokkaammin etsin. Wallina oli hyvin mielenkiintoinen persoona. Näytelmässä on paljon faktaa, mutta paljon enemmän fiktiota."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti